Öljyturmaan joutuneet linnut pestään tiskiaineella – lisääntyvät naaraat etusijalla

Jos Itämerellä sattuisi öljyonnettomuus, likaantuneista linnuista pitäisi valita pelastettavat yksilöt. Helsingissä harjoitellaan tällä viikolla öljykatastrofin varalta.

Kotimaa
lintua pestään topspuikolla
Öljyntorjuntaharjoituksessa kuolleet linnut tuhrittiin lakritsikastikkeella. Nokkaa putsattiin pumpulipuikolla.Sasha Silvala / Yle

Korkeasaaren eläintarhan villieläinhoitolaan tuodaan monta laatikollista leikisti öljyn tahrimia lintuja. Öljyntorjuntaharjoituksessa linnut on otettu kiinni Vallisaaresta ja ne tuodaan eläinlääkärin ja WWF:n vapaaehtoisten pelastettavaksi.

– Ensin lintu punnitaan. Sitten se otetaan pöydälle ja katsotaan sen yleiskunto. Painon lisäksi tunnustellaan, onko lintu laiha ja katsotaan ovatko luut ja sulat ehjiä. Eli ensin arvioidaan kannattaako lintua alkaa kuntouttaa, kertoo Korkeasaaren villieläinlääkäri Sanna Sainmaa ja esittelee valtavan kokoista merilokkia. Lokki makaa pöydällä kuolleena. Todellisessa tilanteessa se olisi elävä ja yltä päältä mustan öljyn peitossa.

Jos linnun voi vielä pelastaa, sitä aletaan syöttää letkulla eli nesteyttää. Jos lintu tokenee, se laitetaan pariksi päiväksi lepäämään. Vasta sen jälkeen sitä aletaan pestä. Lintu pääsee astianpesuainekylpyyn.

Uhanalaisimmat linnut ovat pelastuslistan kärkipäässä, samoin kuin naaraspuoliset, lisääntymiskykyiset linnut.

– Jos pelastettavaksi tulee niin paljon lintuja, että niitä joudutaan priorisoimaan, niin silloin yleensä pyritään keskittymään lisääntymisikäisiin lintuihin. Nuorista linnuista luonnossa kuolee joka tapauksessa ilman öljykatastrofiakin hyvin suuri osa. Enemmän satsataan paukkuja lintuihin, jotka ovat jo pidempään eläneet ja jotka voi vielä lisääntyä.

Eli naiset ensin?

– Naiset ja erityisesti tämmöiset vanhemmat naiset ensin.

.

wwf:n työntekijöitä
WWF:n vapaaehtoiset odottavat öljyn tahrimia lintuja Korkeasaaren villieläinsairaalassa.Sasha Silvala / Yle

Harjoituksessa lokki sotketaan lakritsikastikkeella. Mustaksi värjätyn linnun ottaa hoiviinsa kaksi WWF:n vapaaehtoista hanskat käsissä, suojapuvut päällä ja esiliinat sidottuina vyötäisille. Vapaahtoiset vievät linnun pesultaaseen, joka on täytetty tiskiainevedellä. Se on kuulemma tehokkain rasvanpoistaja.

– Pesun jälkeen lintu kuivatetaan. Sen jälkeen pitää testata, että sen vedenhylkivyys on palautunut eli että lintu pystyy taas olemaan vedessä ilman, että sen höyhenpeite kastuu.

– Sitten kun tiedetään, että lintu on taas hyvässä kunnossa eli seurataan sen veriarvoja, vedenpitävyyttä ja käyttäytymistä, niin sen jälkeen lintu voidaan vapauttaa, WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan kertoo.

Kuinka suuri osa öljyn tahrimista linnuista voidaan vapauttaa luontoon?

– Se riippuu hyvinkin paljon onnettomuudesta ja vuodenajasta, että miten pahasti linnut kärsivät alilämmöstä ennen kuin ne saadaan hoitoon. Se riippuu myös lajista. Jotkut lajit tottuvat helpommin siihen, että ihminen käsittelee niitä, toiset lajit ovat tosi herkkiä: ne eivät ole tottuneet olemaan ihmisten läheisyydessä eivätkä maaolosuhteissa ja ne kaipaavat veteen.

– Maailmalta on tullut sellaisia tuloksia, että 60–70 prosenttia tai jopa 80 prosenttia lajista riippuen voidaan palauttaa luontoon.

lintu nokka auki
Vahingoittunutta lintua valmistellaan putsausoperaatioon.Sasha Silvala / Yle

Jos Itämerellä sattuisi huomenna öljyonnettomuus, niin montako vapaaehtoista on valmiudessa ja heti paikalla auttamassa lintuja?

– WWF:n vapaaehtoisrekisterissä on 8 000 vapaaehtoista. Kaikkia ei oteta tietenkään yhtä aikaa mukaan, vaan öljyyntyneiden eläinten hoitoprosessi aloitetaan muutaman kymmenen vapaaehtoisen voimin . Tehoa nostetaan tarvittaessa. Heitä voi olla sekä öljyyntyneiden eläinten hoidossa, että rantojen puhdistamisessa noin 100–150 pahimmassa tapauksessa.

Suomen vapaaehtoiset ovat joutuneet jo kerran tositoimiin.

– Tositoimissa olimme esimerkiksi Raahessa vuonna 2014. Silloin meillä oli viikon verran vapaaehtoisia puhdistamassa rantoja. Onneksi mitään todella suurta onnettomuutta ei ole tapahtunut ja totta kai toivomme, että ei koskaan ei tulekaan. Varaudumme pahimpaan, mutta toivomme, että sitä todellista tilannetta ei tule.

lintua pestään
Öljyyntynyt lintu pestään astianpesuaineella.Sasha Silvala / Yle

Öljykatastrofin uhka Itämerellä on kuitenkin todellinen.

– Kyllä uhka on meidän mielestämme hyvinkin todellinen. Useinhan onnettomuudet johtuvat inhimillisestä virheestä, ja jos sattuu vielä huono säätilanne, niin siinä sitä sitten ollaan, pudistelee päätään Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pekka Rusanen.

– Laivoihinkin voi tulla näitä sähköhäiriöitä ja black outteja, jolloin ohjattavuuus menee. Kyllä öljyä satoja miljoona tonneja vuodessa varmaan kulkee.

Miten me olemme kuitenkin säästyneet katastrofilta?

– Sitä ei pysty sanomaan, kyllähän laivojen turva- ja navigaatiosysteemit ovat kehittyneet, joten ollaan parempaan suuntaan menossa, mutta kyllä se onnettomuus voi jonakin päivänä tapahtua, Rusanen sanoo.