Työkaverisi voi olla avohoidon potilas: ”Psykiatrisia sairauksia ei kannata pelätä”

Mielenterveyspotilaiden avohoidosta liikkuu paljon kauhutarinoita, mutta suurin osa heistä elää normaalia elämää.

Kotimaa
Miehen varjokuva sivuprofiilista.
Arja Lento / Yle

Psykiatriset sairaudet tuntuvat usein pelottavilta. Mieleltään sairaat ovat joidenkin käsitysten mukaan äkkipikaisia ja arvaamattomia. Pahimmillaan pelätään, että avohoidossa oleva mielenterveyspotilas voi koska tahansa vahingoittaa itseään tai jotain muuta.

Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisen vastuualueen johtaja Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu kertoo, että suurin osa avohoidon potilaista on aivan tavallisia ihmisiä. Heitä ei ole syytä pelätä.

– He ovat samanlaisia kuin sinä ja minä. Suurin osa psykiatrisia palveluita käyttävistä on työelämässä. Heillä on jokin ongelma tai sairaus, johon he hakevat apua aivan samalla tavoin kuin muihinkin sairauksiin haetaan apua.

Hoitoa kotiin tai pakolla sairaalaan

Psykiatristen potilaiden hoito on siirtynyt vuosien varrella yhä enemmän sairaalasta avohoitoon. Vaikka näin on pystytty säästämään rahaa, ei talous ole Kirsi-Maria Haapasalo-Pesun mukaan peruste avohoidolle – ainakaan yksinomaan.

– Lähtökohtaisesti ihmisiä pyritään auttamaan niin, että he asuvat omassa kodissaan. Heille tehdään hoitosuunnitelma, joka voi sisältää yhden tai vaikka seitsemän tapaamista viikossa. Hoitomuodoksi valitaan sellainen, josta potilas eniten hyötyy ja mikä on resurssien puolesta mahdollista.

Hoitomuotoina käytetään usein esimerkiksi kuvataide-, musiikki- ja liikuntaterapiaa. Osa potilaista saa henkilökohtaista ohjausta, toiset osallistuvat ryhmätapaamisiin. Hoidon tarve on hyvin yksilöllistä. Vakavimmissa tapauksissa potilas ohjataan sairaalahoitoon. Pakkohoitoakin käytetään mahdollisuuksien mukaan.

– Laki on aika tiukka. Täysi-ikäisellä psykoottisuus on se kriteeri, millä voidaan lähettää pakolla sairaalaan, Haapasalo-Pesu toteaa.

Ole valmis kuuntelemaan

Jos joku huomaa, että nyt on todellinen hätä, voi sivullinen pyytää mielenterveyspotilaan lähettämistä hoitoon. Tilanne arvioidaan terveyskeskuksessa, joka tekee tarvittaessa virka-apupyynnön.

– Jos potilas ei tule itse hoitoon, voi virkavalta hakea hänet, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu kertoo.

Tähän harvemmin joudutaan. Yleensä mielenterveysongelmat tulevat esiin jo huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa. Myös lieviin ongelmiin voi hakea apua terveyskeskuksesta. Kaikki eivät kuitenkaan huomaa, milloin niin pitäisi tehdä. Läheisten apu on silloin tarpeen.

– Uskon, että jos ihminen vain haluaa, hän pystyy näkemään läheisen oireilun. Kannattaa kysyä, onko kaikki hyvin ja tarjota apuaan. Se usein avaa pelin, mutta silloin pitää myös olla valmis kuuntelemaan.

Tarkkaile näitä merkkejä

Mielenterveysongelmat voivat näkyä ulospäin monin tavoin. Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu listaa niistä yleisimmät.

– Psykiatriset ongelmat näkyvät arjen toimintakyvyssä. Se voi laskea.

– Jos läheisesi järjenjuoksu on ennen ollut kirkas, mutta yhtenä päivänä et ymmärrä hänen puheitaan, on syytä epäillä ongelmia.

– Aiemmin sosiaalisesti aktiivinen henkilö voi vetäytyä kuoreensa.

– Monesti psyykkiset häiriöt aiheuttavat kärsimystä. Se voi näkyä esimerkiksi apeutena ja ärtyisyytenä.