40-vuotias ylioppilaslehti kaatui Lappeenrannassa – suomalaiset ylioppilaslehdet murroksen edessä

Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta lakkauttaa oman ylioppilaslehtensä. Suomen ylioppilaslehtiin on tulossa merkittäviä muutoksia.

Kotimaa
Teekkarilehti Aalef
Keväällä ilmestynyt Aalef jäi historian viimeiseksi. Mikko Savolainen/Yle

Ylioppilaslehdet ovat vuosikymmenten ajan olleet yliopisto- ja korkeakoulupaikkakuntien opiskelijoiden äänitorvia. Lehtien sisältö on ollut hyvin vaihteleva aina vakavasta ajankohtaisjournalismista irstailevaan huumoriin saakka.

Samalla kun perinteinen painettu sana pohtii tulevaisuuttaan, joutuvat ylioppilaslehdet saman kysymyksen äärelle.

Ylioppilaslehti Aalef jäi historiaan

Muutama päivä sitten Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta päätti lakkauttaa perinteisen painetun ylioppilaslehtensä Aalefin. Neljä kertaa vuodessa ilmestyneen lehden painos oli noin 1 000.

– Säästösyyt johtivat lehden lakkauttamiseen. Säästöä tulee vuodessa 7 000–8 000 euroa, kertoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Ville-Matti Rissanen.

Rissanen harmittelee lehden lakkauttamista, koska lehti oli luettu ja tykätty.

– Lehti kertoi omalla tavallaan yliopistokampuksen elämästä, sanoo Rissanen.

Jatkossa kampuksen elämästä ylioppilaskunta aikoo kertoa entistä enemmän sosiaalisen median kautta.

Aalef lehti
Aalef aloitti ilmestymisensä sanomalehtimuotoisena vuonna 1977. Sitä ennen Aalef oli nippu monisteita.Mikko Savolainen/Yle

Ylioppilaslehti Aalefia oli tekemässä päätoimittaja. Hän jäi pois töistä jo keväällä, joten ketään ei tarvitse irtisanoa.

– Edustajisto päätti, että päätoimittajan paikkaa ei enää täytetä, kertoo Rissanen.

Ylioppilaslehdet muutoksen kourissa

Suomessa julkaistaan tällä hetkellä 13 eri ylioppilaslehteä (siirryt toiseen palveluun). Ne ovat sisällöltään ja ilmestymistahdiltaan hyvin erilaisia.

Suomalaisilla ylioppilaslehdillä on erityisesti takavuosina ollut merkittävä asema julkisessa keskustelussa. Ne ovat olleet keskustelunavaajia ja usein päätoimittajan paikat ovat olleet kiivaastikin tavoiteltuja paikkoja. Tunnetuin päätoimittaja lienee presidentti Urho Kekkonen, joka luotsasi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan julkaisemaa Ylioppilaslehteä vuosina 1927–1928.

Toisaalta ylioppilaslehdet ovat tarjonneet sijansa myös huumorille ja viihteelle sekä monenlaisille mielipiteille. Ennen Internetin aikaa ylioppilaslehdet myös tarjosivat ainejärjestöille paikan viestiä tapahtumistaan.

Laajalevikkiset ylioppilaslehdet toivat ylioppilaskunnille myös tuloja, mikäli mainosmyynti oli saatu kuntoon.

Lappeenrannan ylioppilaskunnan lehden lakkauttaminen ei tulle jäämään viimeiseksi. Joensuun ja Kuopion yliopistojen ylioppilaskuntien lehdet yhdistyivät vuonna 2010, kun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi.

Kolmisen vuotta sitten Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan lehteä Uljasta oltiin jo kovasti lakkauttamassa. Yhden äänen enemmistöllä lehden ilmestymistä kuitenkin päätettiin jatkaa.

– Edustajiston näkemys on, että ylioppilaskunnan viestintää siirretään entistä enemmän sähköiseen mediaan. Tällä hetkellä päätös on, että lehti ilmestyy, kertoo Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen.

Ylioppilaslehdillä tulevaisuutensa

Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteeri Eero Manninen puhuu vahvasti ylioppilasjournalismin puolesta ja liputtaa sen puolesta.

– Hyvällä ylioppilasjournalismilla on paikkansa.

Eri asia Mannisen mukaan on se, missä muodossa ylioppilasjournalismi ilmenee.

– Varmasti painettu lehti osittain säilyy, mutta sähköinen viestintä tietysti lisääntyy.

Pääsihteeri Eero Manninen Suomen ylioppilaskuntien liitosta olettaa, että tulevaisuudessa tullaan näkemään ylioppilaslehtien yhdistymisiä ja painosmäärien pienentymisiä.