Painajainen muuttuu ongelmaksi, kun se vaivaa ja valtaa valvemaailman

Mitä vahvempi kielteinen lataus unessa on, sitä varmemmin se jää mieleen. Ongelmaksi painajaiset muuttuvat, kun ne pyörivät mielessä jatkuvasti.

Kotimaa
Itku, suru, masennus, ikävä, harmi
Juho Liukkonen / Yle

Jos jää puntaroimaan unta, johon herää, se jää helposti mieleen. Painajaiset jäävät helpommin mieleen kuin muut unet, sillä niissä on kielteisiä tunteita.

– Ne jäävät mieleen, koska ollaan kiihtyneessä tilassa unen jälkeen, kertoo nuorempi tutkija Nils Sandman Turun yliopistosta. Sandman tutkii painajaisia kansanterveydellisenä ilmiönä yli 10 000 ihmisen aineistosta.

Jos ihminen ei voi hyvin, hän todennäköisesti näkee myös painajaisia.

Ongelmaksi painajaisten näkeminen muodostuu, kun ne ryhtyvät hallitsemaan valvemaailmaa. Sandman kertoo, että kansainvälisissä järjestelmissä tunnetaan painajaishäiriödiagnoosi. Sen voi saada, kun painajaiset herättävät useita kertoja viikossa ja unet haittaavat nukkumisen lisäksi valve-elämää.

Toisaalta masentuneisuus voi ennustaa painajaisten tuloa, toisaalta painajaiset voivat ruokkia masentuneisuutta. Jos ihminen ei voi hyvin, hän todennäköisesti näkee myös painajaisia.

– Painajaiset sinällään eivät ole vaarallisia, mutta jos ne aiheuttavat ahdistusta, niistä voi mennä kertomaan lääkärillekin.

Maailmalla on myös kehitetty painajaisiin tarkoitettu terapiamuoto, jossa painajaisiin käsikirjoitetaan toisenlaisia loppuja.

– Käydään läpi toistuvaa painajaista hereillä niin paljon, että se alkaa tuntua arkiselta asialta. Voidaan kuvitella painajaiseen toisenlaisia loppuja, ja sitten kun painajainen tulee yöllä, se ei ole enää yhtä pelottava, koska se on tavallaan tuttu asia, sanoo Sandman.

Miksi näemme painajaisia?

Suomalaisista 3-5 prosenttia näkee jatkuvasti painajaisia. 40 prosenttia suomalaisista näkee yhden tai kaksi painajaista kuukaudessa, mutta noin puolet ei näe yhtään painajaista kuukauden mittaan.

Painajaisten näkemiseen on haettu selitystä eri teorioista. Painajaiset voivat olla merkki stressaavasta elämäntilanteesta tai näkijälleen tapahtuneesta asiasta.

– Yhteinen teema niissä teorioissa, jotka näkevät, että unilla on tehtävä, on se, että jos unilla on hyödyllinen tehtävä, myös pahoista unista voi olla hyötyä. Painajaiset tosin voivat olla myös sitä, että tämä hyödyllinen ominaisuus on mennyt liiallisuuksiin tai se systeemi on rikkoutunut. Esimerkiksi on normaalia nähdä muutamia painajainen, jos valveilla tapahtuu jotain kamalaa, mutta nämä posttraumaattiset painajaiset voivat muuttua myös pitkäaikaiseksi ongelmaksi, toteaa Sandman.

Takaa-ajounet ovat keino valmistautua elämän tositilanteisiin.

Turun yliopistossa kehitetyn uhkasimulaatioteorian mukaan unissa simuloidaan asioita, jotka ovat olleet esihistorian aikana oikeita vaaroja valve-elämässä. Silloin esimerkiksi takaa-ajounet ovat keino valmistautua elämän tositilanteisiin.

– Takaa-ajo olisi hyvin tyypillinen vaaratilanne, joka meidän esi-isillä olisi ollut, ja se olisi valikoitunut uniin hyvin tyypilliseksi teemaksi, pohtii Sandman.

Jos painajaiset kroonistuvat vuosikymmeniä kestäväksi, niistä ei ole hyötyä, vaan niistä muodostuu ongelma.

– Esimerkiksi toisesssa maailmansodassa olleet miehet näkivät vielä 1970-luvulla kolme kertaa enemmän painajaisia kuin muut miehet, siis 30 vuotta sodan päättymisen jälkeen.

Unihygienia ja stressinpurku voivat auttaa

Jotkut jäävät herkemmin miettimään pahaa untaan, kun taas toiset eivät koe painajaisia merkitykselliseksi. Se, muodostuuko painajaisista ongelma, riippuu ihmisestä.

Kaiken kaikkiaan ihmiset lataavat erilaisia merkityksiä sille, mitä näkevät unissaan.

Jos painajaiset jäävät mieleen pyörimään, ne voi kirjoittaa paperille.

Myös eri teoriat antavat eri merkityksiä unen näkemisen tarpeellisuudelle. Joidenkin tutkijoiden mielestä unet ovat satunnaista aivojen kohinaa, jolla ei ole mitään merkitystä.

– Toiset sanovat, että unennnäöllä on jokin tarkoitus, mutta tarkoituksen selitys vaihtelee eri teorioiden välillä. Johtavat tutkimuslinjat tulkitsevat, että unilla on hyötyä mielenterveydelle tai unissa voisi tapahtua jonkinlaista oppimista, sanoo Sandman.

Jos arvelee painajaistensa johtuvan stressistä, kannatta Sandmanin mielestä miettiä, voisiko stressinlähteeseen löytää ratkaisun.

– Kannattaa myös ylipäätään huolehtia siitä, että tekee nukahtamisen mahdollisimman helpoksi ja huolehtii unihygieniastaan. Ei esimerkiksi alkoholia eikä raskasta liikuntaa illalla, ja menee samaan aikaan nukkumaan. Jos painajaiset jäävät mieleen pyörimään, ne voi kirjoittaa paperille ja käsitellä siinä. Silloin voi ajatella, että ne ovat nyt poissa mielestä paperilla, ja sitten nukkua uudestaan.