Koirien veritestin odotetaan mullistavan lemmikkien hoidon

Suomessa kehitetään uutta koirien verinäytetutkimusta, jolla pystyttäisiin ennakoimaan eri sairaudet. Samasta verinäytteestä pystyttäisiin analysoimaan samalla kertaa jopa satoja eri tekijöitä eli biomarkkereita.

tiede
Koira hyppää ihmisen kättä vasten
Koira on yksi parhaista tautimalleista ihmispuolelle, sillä hyvin monet koirilen sairaudet löytyvät vastaavannäköisinä ihmisillä.Toni Pitkänen / Yle

Helsingin yliopiston molekyyligenetiikan professori Hannes Lohen johdolla tehdään parhaillaan runsaasti eri koirien ja koirarotujen geenitutkimuksia (siirryt toiseen palveluun).

Tarkentuvat tiedot koiran perimästä eli genomista ovat jo paljastaneet kymmeniä eri rotujen perinnöllisiä sairauksia, joiden tunnistamiseksi ja ehkäisemikseksi on kehitetty geenitestejä ja osalle hoitoon voidaan etsiä täsmälääkkeitä.

– Tällä hetkellä meillä on menossa 50–60 eri tautigeeniprojektia noin 30 rodun kohdalla. Siellä on erilaisia aivosairauksia, kehityksellisiä sairauksia, kuurouteen ja sokeuteen liittyviä tekijöitä yritetään selvittää, kertoo Hannes Lohi.

Myös koirien käyttäytymishäiriöiden riskitekijät ovat tutkimuskohteina.

Metabolomiikasta apua sairauden ennustamiseen

Ehkä mielenkiintoisin hanke, jota voidaan hyödyntää myös geenitutkimuksessa, on kuitenkin koirien uuden veritestausteknologian kehittäminen yhteistyössä Brainshake- ja Genoscoper-yhtiöiden kanssa. Markkinoille tulossa oleva teknologia on alunperin kehitetty ihmispuolelle.

– Nyt puhutaan sellaisesta sanahirviöstä kuin metabolomiikka, kertoo professori.

Professori Hannes Lohen mukaan uudella testillä saataisiin yhdestä verinäytteestä jopa satojen eri biomarkkereiden määrä eli tekijöitä, jotka kertovat mahdollisista sairauksista.

– Jos me päästään sellaiseen perusteellisuuteen ja laajuuteen verinäytteen analyysissä, niin saisimme huomattavasti paremman mahdollisuuden tutkia sitä, minkälaiset molekyylit liittyvät mihinkin sairauteen, sanoo Hannes Lohi.

– Siellä voi olla aminohapot koholla aroilla koirilla tai sydänsairauksia voidaan ennakoida sen perusteella, millainen metabolomiikka kehittyy sydänsairaalla koiralla.

Professori Hannes Lohi odottaa uudesta metabolomiikkatestistä ainutlaatuisen mullistavaa käännettä koirien ja kissojen, miksei myös muiden eläinten hoidossa. Jos pystytään yhdistämään perinnöllinen alttius tiettyyn verenkuvaan, voitaisiin ennustaa hyvissä ajoin ennenkuin tauti kehittyy, että nyt on kohonnut riski ja aloittaa hoito.

Biomarkkeriprofiilien perusteella voitaisiin valita myös paremmin koiria geenitutkimukseen ja tehostaa geenien tunnistamista. Metabolomiikan yhdistäminen geenitutkimukseen voi olla erityisen tärkeää käyttäytymistutkimuksessa.

Ruokavalio sairauden mukaan

Tarkemmat tiedot koirien verestä saattaisivat auttaa myös eri rotujen ruokavalion muokkaamisesta.

– Kattava metabolomiikka verestä saattaa antaa mielenkiintoisen näkemyksen siitä, miten ison, keskikokoisen ja pienen koiran tai ylipäätään eri koirarotujen perusaineenvaihdunta poikkeaa toisistaan, arvioi Hannes Lohi.

Koira syö.
Koen van Weel / EPA

Esimerkiksi lipidien ja aminohappojen ja muiden molekyyliryhmien määrän Lohi uskoo vaihtelevan roduittain. Tämän pohjalta pystyttäisiin kehittämään yksilöllisiä ruokavalioita eri roduille.

– Tämän pohjalta voitaisiin ruokavaliossa kompensoida, että jokin rotu tarvitsee juuri tietyntyyppisiä aineita eri kehitysvaiheissa ja elämäntilanteissa, sanoo Lohi.

Ravinnolla hoitaminen olisi Lohen mukaan nopein, kivuttomin ja edullisin tapa parantaa sairauksia. Tämä kaikki vaatii vielä tunsaasti uutta tutkimusta alalta.

Koirien ja ihmisten geenien vertailu antoisaa

Tuloksia voitaisiin hyödyntää myös ihmisten hoidossa. Koira on Lohen mukaan yksi parhaista tautimalleista ihmispuolelle, sillä hyvin monet koirilen sairaudet löytyvät vastaavannäköisinä ihmisillä.

– Verrattuna pieniin jyrsijöihin kuten hiiriin ja rottiin, koira on elintoiminnoiltaan "ihmismäisempi" ja mallintaa sairauksia huomattavasti ihmisten kaltaisesti. Perimämme on lähempänä koiraa kuin ihmisen ja hiiren välillä, sanoo professori Hannes Lohi.

Professori Hannes Lohi, Helsingin yliopisto
Molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi.Helsingin yliopisto

Jaamme myös saman ympäristön ja ruokavalion koirien kanssa, jolloin tautien kehittyminen, edistyminen ja hoitaminen ovat varsin samankaltaisia.

Lohen tutkimusryhmä sai alkukesästä 1,5 miljoonan euron rahoituksen koirien geenikartan parantamiseen ja ihmisen perimän vertailuun Jane ja Aatos Erkon säätiöltä.

Tavoitteena on erityisesti erilaisten aivosairausgeenien kartoittaminen nelivuotisen hankkeen yhteydessä.

Molekyyligenetiikan professori Hannes Lohi on johtanut uranuurtavaa koirien geenitutkimusryhmää Suomessa vuodesta 2006. Tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa.