Uusi sote lupaa Keski-Suomeen parempia palveluita, mutta "vielä ei ole tehty kuin paperia"

Sote-uudistus on valtava paketti. Lakeja on 25, ja laktiekstiä yli 600 sivua. Toistaiseksi juuri muuta ei olekaan.

sosiaali- ja terveyspalvelut
grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen raamit on pitkälti sovittu. Raamit johtavat siihen, että sote-uudistuksesta tulee samalla myös maakuntauudistus, sillä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja järjestämisen vastuu siirtyy maakunnille.

Ylimmäisenä tappina istuu kuitenkin valtio, joka linjaa työnjaon ja tuotannon järjestämisen. Maakuntien yläpuolella on vielä viisi sote-yhteistyöaluetta, joihin keskitetään vaativammat palvelut.

Johtaja Markku Pekurinen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta kykenee kuitenkin tiivistämään onnistuneen sote-uudistuksen edellytykset kolmeen sanaan: ihmiset, ihmiset ja ihmiset.

– Olen ollut monessa hankkeessa mukana, ja lopputulos riippuu aina ihmisistä. Nyt ne ihmiset ovat poliitikot, jotka määrittävät soitettavan sävelen, ja henkilöstö, joka uudistuksen käytännössä toteuttaa. Lisäksi ovat kaikki suomalaiste, joiden hyväksyntä uudistuksen toteutumiseen tarvitaan, Pekurinen sanoo.

Keski-Suomen etuna Pekurinen pitää vähäistä kilpailua.

– Täällä ei ole ollut keskenään kilpailevia sairaaloita, jotka monesti määrittävät päättäjien kiinnostuksen, hän sanoo.

Rahoituksen suhteen Keski-Suomen pitäisi pärjätä uudessa sotessa hyvin, sillä maakunnan sote-kustannukset ovat olleet verraten matalat.

Paperit käytännöksi

Tutkimusjohtaja Pasi-Heikki Rannisto Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta kehuu Keski-Suomen sote-hanketta hyvästä yhteishengen luomisesta ja asiakaslähtöisyydestä.

Täällä on eväät edetä paperilta hyvään käytäntöön.

Pasi-Heikki Rannisto

– Uskon, että täällä saadaan asiat hyvin liikkeelle, ja asiakkaille parempia palveluita kuin tähän saakka. Vielä ei tosin ole tehty kuin paperia, mutta täällä on eväät edetä paperilta hyvään käytäntöön, hän sanoo.

– Lähtökohtana ovat olleet lähipalvelut. Miten ne käytännössä toteutetaan, se on tosiaan vielä auki, sanoo Jyväskylän perusturvan toimialajohtaja Kati Kallimo.

Sote muuttuu todeksi kohdassa, jossa ammattilainen, asiakas ja tieto kohtaavat. Tänään sosiaalityöntekijä ei esimerkiksi tiedä samaiselle asiakkaalle tapahtuu terveydenhuollossa.

– Uudistuksen suurin mahdollisuus on se, että maakunta omistaa tiedon. Sitä kautta tieto voidaan jaella palveluntuottajille ja asiakastyötä tekeville ammattilaisille. Jos tätä yhdistämistä ei tehdä, ei saada aikaan myöskään asiakaslähtöisiä palveluita, Rannisto sanoo.

Yhteen sovitettujen palvelujen luominen on valtaosin edessä.

– Meillä on siinä vielä kova työ, mutta ryhdymme sitä heti tekemään, sanoo Kallimo.

Vatkaaminen haitannut sote-työtä

Keski-Suomessa Sote 2020 -hanke on päättymässä tänä syksynä. Hankkeen päätösseminaaria on pidetty tänään Laukaan Peurungassa.

– Suurin haaste on ollut valtakunnallinen sote-keskustelu. Jos suoraan sanon, niin se veivaaminen, että tuleeko sotea vai ei, sanoo Sote 2020 -hankkeen päällikkö Marja Heikkilä.

Heikkilän mukaan hankkeessa on kuitenkin ollut koko ajan mukana paljon sellaisia tavoitteita, jotka ovat hyviä sotella tai ilman.

– Miten tehdään parempia vanhusten palveluita, miten lasten ja perheiden palveluita, miten parannetaan kuntoutusta, miten palveluita ylipäätään voidaan parantaa. Tämä on työtä, joka ei missään tapauksessa mene hukkaan, aivan riippumatta siitä miten valtakunnallisessa sote-ratkaisussa käy, hän sanoo.

Erikoissairaanhoito kuninkaana

Tampereen yliopiston Ranniston suusta kuultiin myös sote-kritiikkiä. Hänen mukaansa muut hyvinvointipalvelut ovat heikenneet, mutta erikoissairaanhoito on pystynyt perustelemaan omat kasvavat tarpeensa.

– Sehän on valintakysymys. Kun sitä tiedettä edistetään, samalla perustason palveluissa ollaan tekemisissä niukkuuden kanssa. Erikoissairaanhoito on tässä kilpailussa pärjännyt todella hyvin, Rannisto sanoo.