Kullanhuuhdonnasta kiistellään sitkeästi Ylä-Lapissa

Kullanhuuhtojat arvostelevat saamelaiskäräjiä valitustehtailusta. Saamelaiskäräjät arvostelevat kaivoslain uudistusta, jolla on määrä helpottaa kullanhuuhdontaa. Kullanhuuhtojan mielestä viranomaismaksut syövät nykyään lapiolla kultaa kaivavan leivän

Kotimaa
Kullankaivaja Vesa Luhta, kultaränni, kullankaivuu
Kullankaivaja Vesa Luhta ahertaa valtauksellaan Inarin Moberginojalla.Jarmo Honkanen / Yle

Tämän kesän kullanhuuhdontasesonkia on vielä muutaman viikko jäljellä. Vesa Luhta on kaivanut lapiopelillä Inarin Moberginojalla kultaa lähes neljäkymmentä vuotta. Luhdan mukaan byrokratia on lisääntynyt ja maksut valtiolle kasvaneet vielä enemmän kuin kullan hinta.

– Ennen vanhaan riitti pari grammaa kultaa siihen että saat viralliset maksut maksettua, nyt se on tänäkin vuonna mulla lähes 100 grammaa että eihän siinä mitään kouraan vaikka tuolla hulluna raataa, Kullankaivaja Vesa Luhta sanoo.

Lapiomiehet kaivavat kesässä muutaman kymmenen kuutiota maata, josta kulta rännitetään talteen. Pienkaivajan toivoo vähemmän säätelyä.

– No armahtaisin nimenomaan näitä pienkaivajia tuota että lopetettaisiin tää ympäristölupalvelvollisuus alle 50 kuution vuodessa toiminnalta kun samaan aikaan 10 hehtaarin turvetyömaa saa toimia ilman tuota ympäristölupaa, niin eihän tässä ole mitään toilkkua.

Saamelaiskäräjien valitussuma

Saamelaiskäräjät on valittanut kullanhuuhdontaluvista katsoen niiden heikentävän muun muassa poronhoidon oloja. Äskettäin Pohjois-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi joukon Saamelaiskäräjien valituksista ja loppujen osalta ratkaisut odottavat vielä.

Antti Peronius, edunvalvontavastaaja, Lapin kullankaivajain liitto
Antti Peronius, edunvalvontavastaaja, Lapin kullankaivajain liitosta.Jarmo Honkanen / Yle

Valituskierre on kestänyt yli neljä vuotta ja moni kullankaivaja on ollut estynyt kullankaivuusta neljän kesän ajan, sanoo Antti Peronius, edunvalvontavastaaja, Lapin kullankaivajain liitosta.

– Tämä valituskierre on kestänyt neljä ja puoli vuotta ja aika moni kullankaivaja on joutunut neljä kesää pitämään rokulia, he pääsee nyt sitten nyt sitten ensi kesänä töihin, päätöshän koskee kaivosviranomaisen ja saamelaiskäräjien keskinäisiä asioita mutta se kärsijä on ollut kullankaivajat.

Konekaivuu Lemmenjoella

Eniten arvostelua on aiheuttanut suurilla kaivinkoneilla tapahtuva kullankaivuu Lemmenjoen kansallispuistossa. Se lopetetaan lailla tämän vuosikymmenen lopussa.

Kaivoslakia muutettiin kesäkuussa niin, että kullanhuuhdonta-alueiden koko kasvaa ja lupien voimassaoloaika pitenee. Tämä arveluttaa Saamelaiskäräjien edustajaa.

– No tietenkin se on huono juttu. Jos vahinkojen arviointi on löysää tässä kaivoslaissa, niin se on huono saamelaisille, Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Heikki Paltto sanoo.

Heikki Paltto, Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja.
Heikki Paltto, Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Lemmenjoella.Vesa Toppari / Yle