Syystaivas tarjoaa vuosikymmenen komeimman revontulinäytelmän

Kuluva syksy pitäisi tutkijoiden mukaan olla parasta revontuliaikaa yli kymmeneen vuoteen. Pohjois-Suomessa revontulia voi nähdä lähes joka yö ja parhaina hetkinä aivan eteläisimmässäkin Suomessa.

luonto
Revontulia Olkkajärvellä
Revontulia Rovaniemen Olkkajärvellä. Kuvaus: Vesa Vaarama / Yle

Revontulet syntyvät auringon hiukkaspurkausten seurauksena. Näissä purkauksissa on tietty toistuvuus, maksimi koetaan noin yhdentoista vuoden välein.

Viimeisin auringon aktiivisuuden huippu, jolloin myös auringonpilkkuja on paljon, oli vuonna 2013-14.

Tällä hetkellä eletään siis huipun jälkeistä aikaa mikä on tutkimusten mukaan parasta mahdollista revontuliaikaa.

– Ilmatieteen laitoksella on tutkittu pitkiä aikasarjoja ja todettu, että itse asiassa parhaimmat revontulet eivät esiinny silloin kun meillä on auringon aktiivisuus kaikkein korkein vaan noin kaksi kolme vuotta sen jälkeen. Ja nyt eletään viimeisimmän maksimin jälkeistä aikaa juuri se 2-3 vuotta, sanoo geofyysikko Jyrki Manninen Sodankylän geofysiikan observatoriosta.

Revontulia Olkkajärvellä syyskuussa 2015
Syksystä ja talvesta enteillään hienoa revontulikauttaVesa Vaarama / Yle

Syksy on revontulten aikaa

Vanha vahva mielikuva on, että revontulia näkee hienoimmillaan sydäntalvella paukkupakkasissa. Pakkasilla, kirkkaassa kelissä todella näkee usein revontulia, mutta se paras katseluaika on kuitenkin aikaisemmin.

– Näin syksyllä meillä näkyy kaikkein komeimmat revontulet siitä syystä, että ei ole lunta maassa vaan maa on yöllä aivan musta ja kaikki valo mitä on tulee taivaalta. Silloin kontrasti on paras ja revontulinäytelmä näyttää paremmalta kuin talvella kun lumi heijastaa kaiken valon, sanoo geofyysikko Jyrki Manninen

Revontulia Olkkajärvellä syyskuussa 2015
Syksy ennen lumen tuloa on parasta aikaa revontulien katseluun. Kontrasti on syvimmillään kun lumi ei heijasta valoa.Vesa Vaarama / Yle

Kuvatulvaa netissä

Erinäisissä sosiaalisissa medioissa on nyt parina vuonna välillä suorastaan pursunnut toinen toistaan hienompia revontulikuvia.

Se tietenkin johtuu monesta asiasta.

Esimerkiksi kameratekniikka on kehittynyt niin, että revontulia on helpompi taltioida. Samalla ihmisten yleinen kuvausharrastus on kasvanut eksponentiaalisesti. Itse näpättyjä hienoja kuvia halutaan myös näyttää muille ja siihen sosiaalinen media on oiva estradi.

Mutta se myös kertoo siitä, että hienoja revontulia on ollut jo muutamana vuonna peräkkäin. Jos tämä vuosi, syksy ja tuleva talvi on vielä parempi, on luvassa todella huikeita luonnonnäytelmiä.

Bongaa värejä

Revontulien yleisin väri on kellanvihreä. Mutta kun revontulimyrsky on komeimmillaan, värejä on enemmän.

Kellanvihreä syntyy, kun auringosta tulevat hiukkaset törmäävät ilmakehän happiatomeihin. Ison revontulen yläosassa voi nähdä myös punaista väriä, joka myös syntyy hiukkasten törmätessä happiatomeihin. Prosessi vain on hieman erilainen.

revontulia Olkkajärvellä
Revontulen tyypillinen kellanvihreä väri syntyy kun auringosta singonneet hiukkaset törmäävät happiatomeihin maan ilmakehässä.Vesa Vaarama / Yle

Komeiden revontulien alareunassa näkee monesti karmiininpunaista väriä. Se syntyy kun hiukkaset kohtaavat typpimolekyylin.

Revontulissa näkyy joskus myös sinistä ja violettia väriä. Hento sininen ei näy kovin hyvin silmin katsoen, mutta esimerkiksi digikameran kuvakenno on herkempi ja monesti paljastaa myös sinisen sävyn. Sekin on auringosta lähtöisin olevaa, typpimolekyyliin törmännyttä ja sen lopulta vapauttamaa energiaa.

Sinistä ja violettia voi revontulissa nähdä pian auringonlaskun jälkeen sekä kovemmissa revontulimyrskyissä.
Revontulien sininen ja voletti väri tulevat typestä. Sinistä sävyä voi nähdä pian auringonlaskun jälkeen sekä kovemmissa revontulimyrskyissä.Vesa Vaarama / Yle