Politiikan syksy alkoi ilman lappilaisministeriä - "Ei mikään katastrofaalinen tappio"

Eduskunta painii syksyllä erityisesti sote-uudistuksen kanssa. Lapin kannalta kiinnostavinta on se, sallitaanko vaativan sairaanhoidon järjestäminen kahdessa eri paikassa.

Kotimaa
Petri Koikkalainen politiikan tutkija Lapin yliopisto syyskuu 2016
Politiikan tutkija Petri Koikkalainen kertoo, että Lappi on ollut historian saatossa yliedustettuna hallituksessa.Antti Mikkola / Yle

Eduskunnan syyskauden tärkeimmät kysymykset liittyvät sote-uudistukseen ja työllisyyden parantamiseen. Politiikan tutkija Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta pitää Lapin kannalta kiinnostavimpana sitä, miten sairaanhoidon käy - sallitaanko vaativa hoito useassa vai vain yhdessä paikassa.

Hallitus on kaavaillut Lapin keskussairaalasta laajan päivystyksen sairaalaa. Sen sijaan Länsi-Pohjan keskussairaalasta olisi tulossa merilappilaisten pettymykseksi suppean päivystyksen sairaala. Synnytykset saavat tällä erää jatkua poikkeusluvalla kesään 2017 asti.

Koikkalainen sanoo, että samanlainen tasapainon hakeminen Lapin kahden keskuksen - Rovaniemen ja Kemin - välillä näkyy myös korkeakoulupolitiikassa. Eduskunta vaikuttaa siihen, mihin vaaka keikahtaa.

– Se on jossain määrin lainsäädännöllinen kysymys, millaisia yhteistyömuotoja lainsäädäntö sallii yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä. Samoin sosiaali- ja terveyspuolella säädetään, millaista palvelutasoa sallitaan saman alueen sisällä, Koikkalainen toteaa. Samanlainen pohdinta on meneillään Pohjanmaalla, jossa on useita keskuskaupunkeja.

"Kun on vähemmän jaettavaa, on vähemmän siltarumpuja"

Politiikan syksy alkaa poikkeuksellisesti ilman lappilaisministeriä. Koikkalaisen laskujen mukaan sotienjälkeiset hallitukset ovat olleet enimmäkseen sellaisia, joissa on ministeri myös Lapista. Valtavana menetyksenä tutkija ei pidä Lapin kannalta sitä, että torniolainen Hanna Mäntylä jätti ministerin tehtävät henkilökohtaisten syiden vuoksi.

– Tietysti soteuudistus oli Hanna Mäntylän alaa, siinä mielessä ehkä tarvitaan tiukempaa edunvalvontaa muilta tahoilta. Edunvalvojiahan on paljon liikkeellä, on Lapin liittoa ja kansanedustajia, erilaisia kontakteja. En pidäkään ministerin menetystä minään katastrofaalisena tappiona sinänsä.

Ministereillä on valtaa omalla hallinnonalallaan, mutta toisten hallinnonalojen asioihin ministerit eivät enää juuri pääse vaikuttamaan. Viime vuosisadalla tilanne oli toinen, silloin hallitus teki päätöksiä kollegiaalisemmin. Politiikan tutkija sanoo, että sodanjälkeiseltä ajalta on monia esimerkkejä siitä, kuinka Lappi sai esimerkiksi ison teollisuuslaitoksen oman ministerin ansiosta.

Kotiinpäin vetäminen on nyt kansanedustajien vastuulla. Niukkuuden aikana se on entistä vaikeampaa.

– Kun on vähemmän jaettavaa, niin on vähemmän siltarumpuja. Ei politiikan kulttuuri ole kuitenkaan niin paljon muuttunut, etteikö oman alueen asioita, vaikka liikennehankkeita pyritä edistämään. Teitä on kuitenkin pidettävä kunnossa ja siltoja rakennettava, Koikkalainen tiivistää.