Koe uusi yle.fi

Hullun hommaa vai tulevaisuuden valtavirtaa? Seitsemän kysymystä mietittäväksi kimpparakentajalle

Markkinointipuheissa ryhmärakennuttaminen on halpaa, läpinäkyvää ja yhteisöllistä. Ammattilaiset kertovat, mitä kannattaa harkita ennen rakentajaksi ryhtymistä.

asuminen
Nuoripari katselee kaakeleita Espoon Keittiömaailmassa.
Helsinkiläiset Noora Saria ja Ville Salervo ovat mukana kerrostalohankkeessa Jätkäsaaressa. Salervon mukaan kohde vaikutti houkuttelevammalta kuin saman alueen hitas-asunnot. Tiistaina ryhmä kävi hakemassa inspiraatiota keittiöiden sisustukseen.Jaani Lampinen / Yle

Ryhmärakennuttamisessa joukko ihmisiä rakennuttaa itselleen pientaloryppään tai jopa kerrostalon. Hanke voi olla ihmisten itsensä käynnistämä tai sen voi laittaa alulle rakennuttajakonsultti.

Parhaimmillaan kimpassa rakennuttaminen on halpaa, läpinäkyvää ja yhteisöllistä. Lisäksi se takaa omannäköisen kodin keskellä kaupunkia. Tässä kuitenkin seitsemän kysymystä, jotka kannattaa ottaa huomioon ennen rakentajaksi ryhtymistä.

1. Mistä tontti?

Pääkaupunkiseudun kunnista toistaiseksi ainoastaan Helsinki on kohdistanut tontteja nimenomaan ryhmärakennuttajille. Esimerkiksi vuonna 2015 tarkoitukseen oli jaossa 16 tonttia. Seuraava ryhmärakennuttamiseen suunnattu tonttihaku on todennäköisesti keväällä 2017.

Tonttihaku on suosinut muun muassa Koti kaupungissa -yhdistystä (siirryt toiseen palveluun), joka parhaillaan suunnittelee kahta yhteisöllistä taloa Helsingin Kalasatamaan.

Espoossa ryhmärakennuttaminen kirjattiin kaupungin asunto-ohjelmaan vuonna 2014, mutta toistaiseksi siihen ei ole osoitettu yhtäkään tonttia, kertoo maankäyttöinsinööri Laura Schrey. Maanomistajalla on paine myydä maatilkut mahdollisimman korkeaan hintaan, ja niinpä Espoossakin on suosittu paljon tonttien tarjouskauppaa.

Lyhyet tarjousajat ja korkealle kipuavat hinnat eivät suosi ryhmärakennuttajia. Kauppaa on käyty paljon perinteisten rakennuttajien, kuten Skanskan ja VVO:n kanssa, kertoo Schrey.

– Kiinteistöihin ja tonttien luovutukseen liittyy niin paljon eri tavoitteita. Joskus ne tavoitteet voivat olla ristiriidassa keskenään, Schrey pohtii.

– Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kun metroradan varrelta alkaa tulla enemmän tontteja tarjolle.

Ryhmärakennuttamiseen suhtaudutaan myönteisesti myös Vantaalla, mutta toistaiseksi kiinnostus ei ole kantanut toteutuneiksi hankkeiksi asti, kertoo Vantaan asumisasioiden päällikkö Tomi Henriksson. Nelisen vuotta sitten kaupunki yritti kaupata tontteja ryhmärakennuttajille, mutta kauppoja ei syntynyt.

Tontti Jätkäsaaressa.
Rakennustyöt Firan tontilla Jätkäsaaressa alkanevat ensi vuonna.Jaani Lampinen / Yle

2. Onko rahoitus kunnossa?

Uusi ryhmärakennuttamislaki (siirryt toiseen palveluun) tuli voimaan viime vuonna. Se selkiytti muun muassa rakennuttajien ja rakennuttajakonsulttien vastuuta ja velvoitteita. Siitä huolimatta pankeille rakennusmalli on edelleen melko tuntematon, ja luotonanto kitsasta.

Koti kaupungissa ry:n talot Kalasataman Verkkosaareen ja Sompasaareen nousevat tällä tietoa kokonaan asukkaiden omalla rahoituksella. Tämä on karsinut joukosta opiskelijoita ja nuoria pariskuntia, joille ei ole kertynyt varallisuutta.

– Tämä on harmillista, sillä mukaan yhteisöön halutaan kaikenikäisiä ihmisiä. Mitään senioritaloa ei olla rakentamassa, Verkkosaari-hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja Tapio Huotari kertoo.

Yhdistyksen jo toteutunut Malta-talo mahdollistui, kun urakoitsija lupasi laskuttaa talosta vasta sen valmistumisen jälkeen.

Helsingin Jätkäsaareen on rakenteilla konsulttivetoisesti yli sadan asukkaan kerrostalo. Rakennusliike Fira on varmistanut hankkeelle 70 prosentin yhtiölainan, asukkaiden omarahoitusosuus on 30 prosenttia.

Talohankkeeseen ovat lähdössä mukaan myös Ville Salervo ja Noora Saria, jotka nyt asuvat vuokralla Helsingin keskustassa. Muuttamaan he pääsevät näillä näkymin elokuussa 2018.

– Kaksi päällekkäistä pankkilainaa ei tulisi ainakaan mulle kysymykseen, Salervo pohtii.

– Fira auttaa aika paljon jopa pankkineuvottelujen kanssa. He avaavat, mitä ryhmärakentaminen on, jos pankki ei siitä tiedä, kertoo puolestaan Saria.

3. Oletko valmis kantamaan rakennuttajan vastuun?

Ryhmärakennuttamisessa riskit, velvoitteet ja vastuut ovat erilaiset kuin esimerkiksi rakennusliikkeeltä uutta asuntoa ostaessa.

– Uuden asunnon kaupassa ostajan turvana on asuntokauppalain mukainen RS-järjestelmä, joka takaa esimerkiksi ettei asunnon hinta yllätyksellisesti nouse. Lisäksi grynderillä on kymmenen vuoden virhevastuu. Saman tasoista suojaa ei ole ryhmärakennuttajalla, Helsingin kiinteistöviraston tonttiosaston päällikkö Sami Haapanen muistuttaa.

Haapanen myös suosittaa "vähänkään isommissa" hankkeissa ammattimaisen ja pätevän rakennuttajakonsultin palkkaamista.

Paavo ja Elisa Mero ovat eläkepäivikseen muuttamassa Espoosta Jätkäsaareen valmistuvaan kerrostaloon. He kertovat, että konsultti on tähän saakka pitänyt osakkaat hyvin kärryillä hankkeen etenemisestä.

Syyskuussa tuleviin asuntoihin katseltiin jo sopivia keittiökalusteita. Varsinaiset suunnitelmat tehdään loppuvuodesta, ja rakentaminen käynnistyy näillä näkymin alkuvuodesta.

– Ehkä se pientä ennakkoluulottomuutta vaatii. Tässä ei itse asiassa edes tiedä vielä, mitä se rakennuttaminen tarkoittaa yksittäiselle huoneiston omistajalle. Normaalistihan sen tekee joku rakennusfirma, mutta tässä tapauksessa olemme jokainen huoneiston omistaja rakennuttajia, Paavo Mero pohdiskelee ryhmärakennuttamisen vaatimaa luonteenlaatua.

Ihmisiä kuuntelemassa.
Paavo ja Elisa Mero (etualalla) suunnittelevat eläkepäivikseen muuttoa Espoosta Helsinkiin. Paavon mukaan Jätkäsaaren kerrostalohanke on tähän saakka edennyt hyvin järjestelmällisesti, kiitos ammattitaitoisen konsultin.Jaani Lampinen / Yle

4. Onko sinulla aikaa vaikuttaa?

Ryhmärakennuttamisen idea on, että talon tai asunnon voi suunnitella alusta asti mieleisekseen. Mitä enemmän mielii vaikuttaa, sitä enemmän hankkeeseen on käytettävä aikaa.

Verkkosaari-hankkeen Huotari myöntää, että etenkin johtoryhmällä on riittänyt töitä kauan ennen kuin hankkeeseen on saatu yhtäkään palkollista.

Lisäksi talon tulevat asukkaat ovat jakautuneet pienempiin työryhmiin. Jokainen saa siis kantaa kortensa kekoon jossakin asiassa.

– Jos kyselee "miksi me ei tehdä niin tai näin", niin seuraava kommentti usein on, että "hyvä, meillä taitaakin olla täällä yksi vapaaehtoinen", Huotari kuvaa henkeä talon suunnittelukokouksissa.

5. Miten päätökset tehdään?

Pientalohankkeessa mukana oleva ryhmärakennuttaja muistuttaa, että pelisäännöistä on tärkeä sopia heti alussa, etenkin asukaslähtöisissä hankkeissa. Konsulttilähtöisissä hankkeissa käytössä voi olla valmiita toimintamalleja, joiden mukaan edetä.

Mitä enemmän ryhmärakennuttajat tekevät yhteisiä ratkaisuja, niin pienissä kuin suurissa asioissa, sitä enemmän mallista on hyötyä. Myös aikataulussa pysyminen on helpompaa, kun jokainen yksityiskohta ei repeä lihavaksi riidaksi rakennuttajien kesken.

Verkkosaari-hankkeessa suurin vääntö on Huotarin mukaan tähän mennessä käyty vierashuoneesta. Rakennetaanko taloon yhteiskäyttöön vierashuone vai ei? Etenkin pienten asuntojen omistajat kannattavat ideaa, mutta suurempien asuntojen haltijat pitävät sitä hukkatilana.

Huotarin mukaan vielä asiassa ei ole tehty yhtä tai toista päätöstä, mutta pohdinnassa on, mitä muita tarpeita vierashuone voisi palvella, jotta sen käyttöaste olisi mahdollisimman korkea.

Pääpiirteissään hanke etenee kahden ammattilaisen, konsultin ja pääsuunnittelijan (arkkitehti), tuella. Johtoryhmä valmistelee ja panee toimeen asioita, varsinaiset päätökset tekee asukaskokous.

6. Tunnetko muiden budjetin?

Päätöksenteon ja hankkeen sujuvoittamiseksi on myös hyvä tietää, kenen kanssa rakennuttaa. Ihmisten käsitykset vaadittavasta laadusta tai kohtuullisista kustannuksista voivat erota suurestikin toisistaan.

Jos osapuolet lähtevät hankkeeseen kovin erikokoisin budjetein, voi esimerkiksi pientalohanke lipsua lähemmäs hartiapankkirakentamista kuin ryhmärakennuttamista.

Verkkosaari-hankkeessa kerrostalon asuinneliöille on haarukoitu keskimääräinen hinta noin 4 400 euroa. Tämä toimii tietynlaisena tienviittana osakkaille.

– Lopullinen hinta voidaan sanoa vasta sitten, kun kilpailutetaan varsinaista urakkaa, Huotari toteaa.

Tällä hetkellä osakkaat seuraavat jännityksellä rakennusmarkkinoiden kehitystä: onko Helsingissä kuumenemisen merkkejä? Saadaanko talon rakentamisesta aikanaan kunnollinen kilpailutus aikaan?

7. Haluatko asua yhteisöllisesti?

Ryhmärakennushankkeille yhteistä on se, että tulevat naapurit tulevat tutuksi jo kauan ennen taloon muuttamista. Se, miten yhteisöllistä elämää talossa vietetään tämän jälkeen, eroaa kuitenkin suuresti hankkeiden kesken.

Verkkosaari-hankkeen vetäjä Tapio Huotari kertoo lähteneensä vaimonsa kanssa mukaan hankkeeseen suuresti yhteisöllisyyden vetämänä. Innostus syntyi vastavalmistuneen Malta-talon infossa vuonna 2013. Maltalaiset muun muassa ruokailevat yhdessä.

Keskeinen osa myös tulevaa Verkkosaaren taloa ovat sen yhteiset tilat ja niiden yhteiset toiminnot. Toiveita on kartoitettu kyselyllä.

– Kyllä se ruokailun ja keittiön ympärille rakentuu. Myös sauna, grillaaminen ja chillailu näyttävät olevan sellaisia yhteisöllisiä elementtejä, joista melkein kaikki ovat Suomessa kiinnostuneita.

Sen sijaan kiinnostus eri liikuntalajeihin tai musiikkiin jakautuu ryhmäläisten kesken. Niihin tuskin käytetään yhtä paljon yhteisiä neliöitä.

Taloon on Huotarin kuvailun mukaan muuttamassa "ihan normaaleja ihmisiä", niin tietotekniikka-alan ihmisiä kuin humanisteja. Koossa on 18 ruokakuntaa, kun asuntoja taloon on suunnitteilla 30–35.

Jätkäsaaren kerrostaloon muuttava Meron pariskunta ei sen sijaan ole juurikaan miettinyt talon yhteisiä tiloja. Olisikohan sauna rakenteille, he muistelevat. Enemmän kaksikkoa viehättää ajatus oman tulevan asunnon kahdesta makuuhuoneesta, avarasta oleskelutilasta ja peräti kahdesta parvekkeesta.