Euroopassa luotetaan rokotuksiin vähemmän kuin muualla – Ranska ja Bangladesh toistensa vastakohtia

Ranskassa peräti kaksi viidestä epäilee rokotteiden turvallisuutta. Vastaava luku Bangladeshissa on 0,2 prosenttia.

tiede
Henkilö rokotettavana sikainfluenssaa vastaan vuonna 2009.
Orestis Panagiotou / EPA

Luottamus rokotteisiin on kehnossa jamassa Euroopassa, ja erityisen alhaista se on Ranskassa, ilmenee Britanniassa äskettäin julkistetusta tutkimuksesta.

Ranskalaisista peräti 41 prosenttia vastasi kieltävästi, kun heiltä kysyttiin luottamusta rokotteiden turvallisuuteen. Toiseksi eniten (38 %) rokotteiden turvallisuutta epäiltiin Bosnia-Hertsegovinassa.

Kymmenen rokotteisiin skeptisimmin suhtautuvan maan joukossa oli peräti seitsemän Euroopan maata.

Rokotusten turvallisuuteen kriittisesti suhtautuvien määrä
Yle uutisgrafiikka

Kinnostavaa on, että maailman köyhimpiin maihin lukeutuvassa Bangladeshissa vastaava luku on vain 0,2 prosenttia. Kaikkien tutkimuksessa mukana olleiden maiden keskiarvo oli 12 prosenttia.

Suomalaisasiantuntija: Rokotuksia ei ehkä jätetä ottamatta

Ylilääkäri Hanna Nohynek THL:stä arvelee, että Euroopan heikot luottamusluvut eivät kerro siitä, että rokotukset jätettäisiin ottamatta.

– Ihmiset usein sanovat yhtä, mutta toimivat toisella tavalla, Nohynek sanoo. Hän arvelee tulosten kertovan kuitenkin, että rokotuksista ja niiden vaikutuksista kaivataan enemmän tietoa.

Lontoossa sijaitsevan Imperial Collegen ja Singaporen kansallisen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) haastateltiin yli 65 000 ihmistä 67 eri maassa.

Koko tutkimusta ei ole vielä julkistettu, vain sen tuloksia. Nohynekin mukaan olisikin tärkeä tietää, miten tutkimus on tehty, mitä ja millä tavoin on kysytty. Tämä koskee myös Ranskaa.

Nohynekin mukaan Ranskassa on keskusteltu paljon siitä, mitä ei-toivottuja vaikutuksia HPV-rokotuksella voisi olla ja siitä, olisiko hepatiitti b -rokotus aiheuttanut MS-tautia.

Rokotetutkija Hanna Nohynek.
Rokotetutkija Hanna Nohynek.Jukka Töyli / Yle

– Mitään näyttöä tällaisesta ei ole, mutta huhut elävät usein pitkään, Nohynek sanoo. Jos kysely on tehty tällaisen kohun aikoihin, ovat ihmiset saattaneet olla tavallista huolestuneempia rokoteturvallisuudesta.

Bangladeshin luku kertoo Nohynekin mukaan siitä, että kun vanhemmilla on huoli lasten menetyksestä, niin rokotteiden tarve ja hyöty nähdään eri tavalla kuin täällä.

– Meillä hyöty ei ole samalla tavalla näkyvissä, ja täällä ollaan enemmän huolissaan rokotteiden haitoista ja turvallisuuskysymyksistä.

Venäjällä moni vierastaa lasten rokottamista, uskonto ei vaikuta

Tutkimuksen mukaan lasten rokottamiseen suhtautuvat epäileväisimmin venäläiset. Heistä 17 prosenttia epäili lasten rokottamisen tärkeyttä. Bosnia-Hertsegovinassa taas hieman useampi kuin joka neljäs epäili rokotteiden tehoa.

Suomessa venäläisten huoli on Nohynekin mukaan näkynyt lähinnä siinä, että venäläistaustaiset vanhemmat saattavat kysyä muita enemmän rokotuksista, ennen kuin päätyvät rokottamaan lapsensa.

Kyselyssä tiedusteltiin myös rokottamisen yhteensopivuutta vastaajien uskonnollisen näkemyksen kanssa. Mikään iso uskonto ei osoittautunut muita kielteisemmäksi.

Kuitenkin Mongoliassa, jossa puolet väestöstä on buddhalaisia, peräti 50,5 prosenttia vastaajista katsoi, ettei rokottaminen ollut yhteensopiva uskonnon kanssa. Tutkijat eivät kuitenkaan yhdistäneet rokotuskielteisyyttä uskontoon, vaan katsoivat sen johtuvan muista poliittisista ja sosiokulttuurisista tekijöistä.

Suomalaiset ovat rokotusmyönteisiä

Suomalaiset suhtautuvat rokottamiseen myönteisesti, ja rokotteita turvallisina ja tehokkaina pitävien määrä oli selvästi yli 90 prosentin.

Lasten rokottamista epäili vain runsaat kaksi prosenttia vastaajista. Alle kaksi prosenttia katsoi uskonnollisen vakaumuksensa olevan ristiriidassa rokottamisen kanssa.

Nohynek pitää Suomen tuloksia odotetun hyvinä. Lähes kaikki vanhemmat pitivät rokotuksia tarpeellisina, tehokkaina ja turvallisina.

Tulokset ovat myös yhdenmukaisia sen kanssa, mitä THL:ssä tiedetään suomalaisten rokottamisesta. Nohynekin mukaan meillä vain 1,5 prosenttia lapsista jää rokottamatta.

Koska koko tutkimusta ei ole vielä julkaistu, ei tarkkoja vastaajamääriä Suomestakaan ole vielä tiedossa. Sitäkään ei tiedetä, mistä päin Suomea vastaajat ovat. Eräillä alueilla länsirannikolla rokottamisen vastustus on ollut erityisen suurta.

Auttaisiko lisävalistus?

Ylilääkäri Nohynekin mukaan on tuhannen taalan kysymys, osaavatko viranomaiset selittää kansalaisille riittävän hyvin rokotteiden hyötyjä ja haittoja.

Ihmisten käsitys rokotusten turvallisuudesta ja tarpeellisuudesta muodostuu osin tunteiden kautta.

– Olemme uusien asioiden äärellä. Pelkästään puhdas tieto ei ole se keino, jolla mennään eteenpäin, vaan meidän pitäisi ehkä ymmärtää paremmin ihmisen käyttäytymistä ja sitä, miten hän tekee rokottamis- tai rokottamattajättämispäätöksen, Nohynek sanoo.