Juristi: Lainoppineet eivät hallitse edunvalvontavaltuutusta – valtakirjoissa suuria puutteita

Jopa lainoppineet ovat sormi suussa edunvalvontavaltuutuksen kanssa. Oikein laadittu valtakirja säästää byrokratialta.

Kotimaa
Aini Peura
Eläkeläinen Aini Peura haluaa varautua tulevaan edunvalvontavaltuutuksella.Pyry Sarkiola / Yle

Lappeenrannan Joutsenossa asuva Aini Peura, 84, pyörittelee maistraatin esitettä käsissään. Hän on vielä tomerassa kunnossa, mutta huoli toimintakyvyn heikkenemisestä huolettaa.

Peura haluaisi valtuuttaa nuoremman ystävänsä huolehtimaan hänen omaisuus- ja terveydenhoidon asioistaan, mutta tietoa edunvalvontavaltuuttamisesta on hänestä vaikea löytää.

Edunvalvontaan perehtynyt juristi ei yhtään ihmettele, ettei yhdeksän vuotta voimassa ollut laki ole tuttu.

– Se ei ole tuttu asiantuntijoillekaan, väittää lakimies Vesa Anttila Airo-kansio Oy:sta.

Lainoppineet eivät ole tarkkoja

Anttila on toiminut puheenjohtajana keväällä toimintansa päättäneessä Edunvalvontavaltuutus ry:ssä.

– Olen nähnyt itse laadittuja ja lakimiesten laatimia valtakirjoja, joissa on suuria puutteita.

Yleisimmät puutteet liittyvät kiinteistön hallintaan sekä varavaltuutetun terminologiaan.

Olen nähnyt itse laadittuja ja lakimiesten laatimia valtakirjoja, joissa on suuria puutteita.

– Eräs pankinjohtaja meni kalpeaksi. Hän oli kirjoittanut kymmeniä valtakirjoja, joissa ei ollut valtuuksia myydä kiinteistöjä.

Varavaltuutetulla haluttaisiin tarkoittaa toissijaista valtuutettua, vaikka lain tulkinnassa kyse on vain tilapäisestä valtuutetusta. Ainoastaan toissijainen valtuutettu korvaa valtuutetun, joka vaikka menehtyy.

"Veloitus ei tarpeeksi suuri"

Anttilan mukaan vain harva lainoppinut on viitsinyt perehtyä edunvalvontavaltuuuttamisen pykäliin.

– Veloitus valtakirjan laatimisesti ei ole tarpeeksi suuri, että lakimiehet viitsisivät perehtyä.

– Esimerkiksi yhdessä tapauksessa valtakirjasta on veloitettu 450 euroa. Valtakirja oli tehty yksinkertaisella mallilla, nopeasti googlettelemalla.

Veloitus valtakirjan laatimisesti ei ole tarpeeksi suuri, että lakimiehet viitsisivät perehtyä.

Anttila kohdistaa syytöksensä myös lääkäreihin, jotka kirjoittavat lausuntoja tuntematta edunvalvontaan liittyviä asioita.

"Ministeriön mallipohja on onneton"

Netistä löytyy joitain valmiiksi tehtyjä valtakirjamalleja, joilla kuka vain voi laatia läheiselleen edunvalvontavaltuutuksen. Juristi Vesa Anttilan mukaan näissäkin kehittämisen varaa, vaikka ne ovatkin parempia kuin ei valtuutusta ollenkaan.

– Muistiliiton ja oikeusministeriön pohjissa on puutteita. Ministeriön pohja on mielestäni onneton. Tilanne on kestämätön, kun ministeriön mallipohja on luvalla sanoen paska.

Anttila on itse ollut kehittämässä Suomen muistiasiantuntijat ry:n kanssa valtakirjan mallipohjaa (siirryt toiseen palveluun). Hän kehottaa silti keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa valtuutuksesta.

Jo valtuutuksen nimi luotaantyöntävä

Maistraatit, pankkien lakimiehet sekä Edunvalvontavaltuutus ry jalkautuvat toisinaan kertomaan edunvalvontavaltuutuksesta ikäihmisille. Vesa Anttilan mukaan tilaisuuksissa selviää ihmisten itse haluavan päättää, kuka heistä huolehtii toimintakyvyn heikennyttyä.

– Kun kysyy, kuka haluaisi edunvalvonnanvaltuutuksen, kädet laskevat, Anttila kertoo.

– Kun henkilö joutuu holhoukseen, lähimmäisellä menee neljästä kahdeksaan kuukautta saada byrokratia kuntoon. Edunvalvontavaltuutuksen kanssa byrokratia on hoidettu parissa viikossa. Samalla on saanut itse päättää, kuka asioita hoitaa.

Maistraatin vahvistamia valtuutuksia on voimassa muutama tuhat. Suurin osa odottaa ihmisten pöytälaatikoissa valtuuttajan kunnon heikkenemistä.