Onko palkkakilpailu lähtenyt lapasesta? – Harkimo: "En tiedä yhtään toimitusjohtajaa, joka olisi lähtenyt ulkomaille"

Johtajien palkkaus erityisesti julkisomisteisissa yhtiöissä herättää tunteita, kun samaan aikaan työntekijöiden palkkoja halutaan laskea. Ylen aamu-tv:ssä keskusteltiin siitä, paljonko toimitusjohtajalle kannattaa maksaa ja ovatko palkat enää kohtuullisia.

talous
Ylen aamu-tv: Ovatko johtajien palkat karanneet käsistä?
Ylen aamu-tv: Ovatko johtajien palkat karanneet käsistä?

Uuden Veikkauksen toimitusjohtajan 32 000 euron kuukausipalkka herätti jälleen keskustelun johtajien palkkamaltista.

Ylen aamu-tv:ssä keskustelleiden asiantuntijoiden mukaan tämänsuuruiset palkat voivat olla perusteltuja, mutta toisaalta he ovat yhtä mieltä siitä, että jos firmalla menee huonosti, summa voi olla myös liian suuri.

– Joillekin yrityksille kohtuutonta, mutta jos yrityksellä menee oikein hyvin, niin voi olla, että toimitusjohtaja on alipalkattu, arvioi Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Seppo Ikäheimo palkan tasoa.

Myös konsultointiyritys Reward Agencyn perustaja ja omistaja Samuli Sistonen puolustaa johtajien palkkatasoa yleisesti.

– Mielestäni palkat ovat markkinoiden edellyttämällä tasolla. Osa palkoista on kohtuullisia – vastaa työtä ja henkilöiden suoritusta – ja osa palkoista alle tai yli, Sistonen sanoo.

Kansanedustaja ja liikemies Harry "Hjallis" Harkimolta (kok.) sen sijaan ei riitä ymmärrystä sille, että palkat nousevat myös silloin, kun työntekijäpuolella palkkoja alennetaan.

– Tällaisena aikana, kun vaaditaan, että työntekijöiden pitäisi laskea palkkaa, niin samaan aikaan 20 suurinta pörssiyritystä nostaa palkkaa yhtä paljon kuin näiden työntekijöiden kokonaispalkka on. Mielestäni pitäisi olla vähän solidaarisuutta siinä mukana, ettei lähdettäisi siihen kilpajuoksuun, kritisoi Harkimo.

Kilpailu vaikuttaa palkkoihin

Johtajien palkkaus määräytyy Sistosen mukaan työn sisällön ja tehtävän vaativuuden, henkilön osaamisen ja suorituksen ja palkkamarkkinoiden perusteella. Palkkavertailua tehdään hänen mukaansa tapauskohtaisesti.

– Suurimmalle osalle suomalaisia johtajia relevantein palkkamarkkina on Suomi, ja sieltä voidaan ottaa tietty sektori, ryhmä yrityksiä tai vaikkapa pörssiyhtiöt, mutta moni yritys – vaikkapa Kone, UPM ynnä muut – toimii hyvin kansainvälisessä ympäristössä, jolloin se Suomi ei ole ainoa oikea vertailumarkkina, vaan pitää katsoa laajemmin.

Esimerkiksi Veikkauksen tapauksessa ongelmana onkin osaltaan se, että julkisomisteiset yritykset joutuvat kilpailemaan samoilla palkkamarkkinoilla kuin yksityiset yritykset.

Bonukset kasvaneet

Harkimo kritisoi ajatusta siitä, että suomalaisjohtajat karkaisivat ulkomaille parempien palkkojen perässä.

– En tiedä yhtään toimitusjohtajaa, joka olisi lähtenyt ulkomaille, ja en tiedä yhtään ulkomaalaista toimitusjohtajaa, joka olisi tullut tänne, paitsi Stephen Elop, tai niitä on hyvin harvoja.

Harkimo kyseenalaistaa myös suurten bonusten tarpeellisuuden.

– Sitä en ymmärrä, jos saa millin palkkaa, ja sitten pitää maksaa vielä bonukset päälle. Eikö se palkka muka motivoi tarpeeksi? Harkimo kuittaa.

Proferssori Ikäheimon mukaan bonusten ja osakekannustinten osuus palkitsemisesta onkin noussut selvästi. Samaan aikaan kiinteät palkat eivät kuitenkaan ole pudonneet.

– Ja se onkin se oleellinen asia, että niiden olisi pitänyt pudota, Ikäheimo sanoo.