Höyrysaha toi pieneen kuntaan äkkiä 2 000 ihmistä – näin tehtaiden kulta-aika mullisti elämän Suomessa

Paperin- ja kartonginvalmistuksen historiaa valottava kirja kertoo, kuinka teollisuuden kasvu vaikutti pieneen Kymiin. Samalla Korkeakosken tehdasalue edustaa yhtä esimerkkiä teollistumisen vallankumouksesta Suomessa.

Kotimaa
Heikki J. Oksanen Karhulan kartonkitehtaan katolla.
Heikki J. Oksaselle Karhulan kartonkitehtaalta avautuva näkymä on hyvin tuttu.Antti Ojala / Yle

KOTKA Karhulan kartonkitehdas on seissyt Kymijoen virran kupeessa jo 1800-luvun lopusta. Tehtaan lähes 130-vuotinen tarina on nyt paketoitu kirjan kansien väliin.

Historiiikkia työstänyttä Heikki J. Oksasta mietitytti, miten laaja aineisto saataisiin jäsennettyä kirjaan. Apua hän haki nykyaikaisesta lyhyestä viestimisestä.

– Olen kirjannut asioita tekstiviestinomaisesti. Uskon ihmisten kaipaavan välähdyksiä menneestä ajasta ja kehityksestä, joka on mahdollistanut nykyisen teollisuuden, sanoo Oksanen.

Korkiakoski, vielä valjastamaton, uljas ja pauhaava putous kiinnitti matkalaisen huomion puoleensa.

Zacharias Topelius

Kymin väkiluku kasvoi teollisuuden myötä

Höyrysahan keksimisen myötä Kymiin saapui yli 2 000 työntekijää. Oksanen kuvailee ihmisvirtaa "isoksi jutuksi."

– Sadassa vuodessa teollistumisen alusta Kymin väkiluku kasvoi 20-kertaiseksi, kertaa Oksanen.

Korkeakosken tehdasalue edustaa yhtä esimerkkiä teollistumisen vallankumouksesta.

– Se on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tällä on ollut iso merkitys myöhäisemmälle kehitykselle Suomessa.

Nykyään tehdas on kansainvälisessä omistuksessa. Oksanen ei kuitenkaan näe tätä ongelmana.

– Tärkeintä on, että rattaat yhä pyörivät täällä.

Sillan alapuolella vesi syöksyi kallioiden välisistä haaroista kahteen äkkijyrkkään putokseen, joiden takana häämöttivät kummankin rannan myllyn katot ja ylärakennelmat. Alasuvannolla liikkui jaaloja ja kalastajien veneitä.

Zacharias Topelius

Topeliuksen jalanjäljissä

Oksasta ihmetyttää, miksei kaupungin historiaa hyödynnetä paremmin samalla, kun pohditaan paikkakunnan vetovoimatekijöitä.

– Korkeakoskesta on Zacharias Topeliuksen tarinoita, kertomuksia ja matkakuvauksia. Niitä ei näy tämänpäivän Kotkan markkinoinnissa millään tavoin, sanoo Oksanen.

Kirjaan hän on lisännyt Topeliuksen tarinoita, koska ne olivat aikoinaan todella merkityksellisiä Korkeakosken matkailijoille.

–Paljon on puhuttu Ruotsinsalmen meritaisteluista. Mutta kuningas joukkoineen oli Korkeakoskella, siitä Zacharias Topelius kirjoittaa Talvi-iltain tarinoissa.

Silmukeitto tehtaan johdon ja työntekijöiden herkkua

Kirja ei painotu kuitenkaan pelkästään historiankirjoitukseen, vaan se poikkeaa välillä ruokaohjeiden pariin.

Nahkiainen eli silmu on ollut suurta herkkua tehtaan väelle kautta aikojen. Vielä tänäkin päivänä Korkeakosken alapuolelta naarataan nahkiaisia, jotka nautitaan savustettuna yhdessä "kylmän väkiviinan" kanssa.

Oksanen selailee silmukeiton ohjetta kirjasta, joka kuulostaa ensikuulemalta melko brutaalilta.

Ohjeiden mukaan silmut laitetaan elävinä kiehuvaan veteen ja hakataan luudalla kunnes lika lähtee pois. Tämän jälkeen päät poistetaan ja kalat pestään. Silmuja keitetään vedessä tavallista pidempään ja lisätään runsaasti suolaa.

– Juomaksi ehdottomasti olutta, sanoo Oksanen lopuksi.

Heikki J. Oksanen kirjoitti historiikin tehtaan vuosikymmenistä.
Heikki J. Oksanen kirjoitti historiikin tehtaan vuosikymmenistä.Antti Ojala / Yle

Puuhiomon valmistuminen tärkeä etappi

Puuhiokkeen löytäminen muutti koko paperin ja kartongin valmistusta. Sitä myötä kemiallinen metsäteollisuus sai alkunsa tehtaassa.

– Sitä kauttahan Suomeenkin syntyi puuhiomoita, selventää Oksanen.

Aikaisemmin paperin raaka-aineena oli käytetty esimerkiksi lumppua ja kaislaa.

Oksanen palaa kirjassaan tehtaan alkuaikoihin, jolloin tehtiin pääasiassa puupahvia ja hioketta. Kun kartonkikoneet saatiin käyttöön, puupahvikoneet hävisivät kuvasta.

– Alkuvaiheessa ne eivät olleet tuotannollisesti vielä kovin tehokkaita. Pikkuhiljaa löydettiin tuotteita, joiden kautta tehokkuus kasvoi.