Juncker linjapuheessaan: EU:lle yhteinen sotilasoperaatioiden päämaja

EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker pahoitteli vuotuisessa linjapuheessaan Britannian Brexit-päätöstä, mutta vakuutti, että unioni selviytyy erosta.

Ulkomaat
Jean-Claude Juncker, taustalla EU-lippu.
Jean-Claude Juncker puhui EU:n parlamentissa StrasbourgissaPatrick Seeger / EPA

EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on vuotuisessa linjapuheessaan pyrkinyt valamaan uskoa EU:n yhtenäisyyteen huolimatta siitä, että Britannia äänesti unionista eroamisen puolesta.

Junckerin mukaan EU kunnioittaa ja harmittelee Britannian päätöstä. Unioni itsessään ei ole uhattuna, Juncker vakuutti.

Juncker myönsi, että EU:ssa on ongelmia ja säröjä. Hän sanoi, ettei ole koskaan aiemmin kohdannut tilannetta, jossa EU-mailla on niin vähän alueita, joissa ne ovat valmiit yhteistyöhön, ja jossa niin monet johtajat puhuvat vain kotimaansa ongelmista, mainiten Euroopan vain ohimennen.

Koskaan ennen kansalliset hallitukset eivät ole olleet tässä määrin populismin voimien heikentämiä ja halvaantuneita vaalitappion pelossa, hän sanoi.

Juncker korosti, ettei EU-kansalaisia voi enää huijata. Ihmiset eivät halua eri instituutioiden välistä pikkumaista kateutta. He odottavat Euroopalta selkeitä tuloksia, hän totesi.

Junckerin mukaan EU-maiden yhteistyö on edelleen liian suppeaa. Hän peräänkuulutti puheessaan muun muassa unionin sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä, yhteisen investointirahaston kasvattamista sekä lisää solidaarisuutta turvapaikanhakijakriisissä.

Juncker haluaa EU:lle yhteisen päämajan

Junckerin mukaan EU:n pitäisi tiivistää sotilaallista yhteistyötään muun muassa perustamalla unionin operaatioille yhteinen päämaja sekä työskentelemällä yhteisten joukkojen puolesta.

Yhteistyö täydentäisi sotilasliitto Natoa, hän sanoi.

Hän huomautti, että EU on osallistunut yli 30:een siviili- ja sotilaalliseen operaatioon Afrikassa ja Afganistanissa, mutta ilman pysyvää rakennetta unioni ei kykene toimimaan tehokkaasti.

Junckerin mukaan yhteistyön puute maksaa Euroopalle 20–100 miljardia euroa vuodessa.

Hän ehdotti Euroopan puolustusrahaston perustamista edistämään tutkimusta ja kehitystyötä puolustusteollisuudessa.

Hän myös haluaa, että EU:n ulkopoliittinen edustaja muutetaan ulkoministeriksi.

Investointirahasto kaksinkertaiseksi

Junckerin mukaan EU:n investointirahasto pitäisi kaksinkertaistaa 630 miljardiin euroon vuoteen 2022 mennessä. Näin lievennettäisiin maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksia.

Hän ehdottaa panostusta myös Afrikan yksityiseen sektoriin, jotta maahanmuuttoa Eurooppaan hillittäisiin.

Terrorismin torjumiseksi komissio haluaa lisätä rajavalvontaa. Hän korosti, että EU-maat ovat dermokraattisia, avoimia ja suvaitsevaisia yhteiskuntia, mutta suvaitsevaisuus ei saa tulla turvallisuuden kustannuksella.

EU-rajojen valvontaa tehostetaan ja jokaisen EU:hun tulevan tai täältä poistuvan tiedot kirjataan, Juncker sanoi. Tietojen vaihdon lisäämiseksi Europolia vahvistetaan, ja rajavalvojia lisätään, hän sanoi.

"Lisää solidaarisuutta"

Juncker myös peräänkuulutti solidaarisuutta. Hänen mukaansa turvapaikanhakijakriisissä on alettu nähdä solidaarisuutta, mutta lisää tarvitaan.

Hän myös korosti, että solidaarisuuden täytyy tulla sydämestä, ei pakottamalla. Itä-Euroopan maat ovat olleet haluttomia ottamaan vastaan eteläiseen Eurooppaan tulevia turvapaikanhakijoita.

Juncker ehdotti myös solidaarisuusjoukkoja, jotka koottaisiin nuorista vapaaehtoisista. Heidät voitaisiin lähettää auttamaan esimerkiksi turvapaikanhakijakriisin tai Italian maanjäristyksen kaltaisissa tilanteissa.