Äärioikeisto omi Suomen itsenäisyyden symbolit – yrittäjä harmissaan: "Minua syytetään natsipropagandasta"

Suomen leijona -koru ja rautasormus ovat saaneet viime vuosina niin kielteisiä merkityksiä, ettei niiden käyttäminen tunnu monien mielestä enää soveliaalta.

Kotimaa
rautasormus
300 000 suomalaista lahjoitti sotien aikana kultaisen sormuksensa valtiolle ja sai vastineeksi rautasormuksen.Satu Krautsuk / Yle

Suomen itsenäisyyden symboleihin liittyvät väärinkäsitykset ovat Jani Tiaiselle arkipäivää.

– Törmään niihin usein. Liikkeeseeni on kävellyt kadulta tyyppi sisään ja syyttänyt natsipropagandan myymisestä, sota-ajan kunniamerkkejä myyvä yrittäjä kertoo.

Yleisimmin sekaannukset koskevat Suomen leijonaa tai hakaristiä, joka toimi Suomen ilmavoimien tunnuksena ennen toista maailmansotaa. Hakaristi koristaa esimerkiksi rautasormusta, joita löytyy usein jäämistöistä.

– En ikinä laittaisi sormusta sormeeni ulkomailla. Suomessa vääriä mielikuvia ei ainakaan vähennä se, että skinit tykkäävät käyttää leijonakoruja. Niistä on tullut uusnatsikoruja. He vääristävät sitä historiaa, jota yritän välittää ihmisille, Tiainen toteaa.

300 000 suomalaista lahjoitti sotien aikana kultaisen sormuksensa valtiolle ja sai vastineeksi rautasormuksen. Kertyneillä varoilla oli tarkoitus hankkia aseita Suomen puolustamiseen.

"Erittäin surullista"

Vanhojen symbolien merkityksen muutos on huomattu myös Maanpuolustuskorkeakoulussa, vaikka suomalaisen hakaristin väkäset poikkeavatkin saksalaisversiosta.

He vääristävät sitä historiaa, jota yritän välittää ihmisille.

Jani Tiainen

– Voin kuvitella, ettei enää tänä päivänä ole soveliasta pitää hakaristikoruja. Se voi herättää negatiivista huomiota ja vääriä mielleyhtymiä, sanoo informaatikko Joonas Parviainen Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta.

Symbolitutkija, filosofian tohtori Liisa Väisänen arvioi, että suhtautuminen itsenäisyyden symboleihin on selvästi jyrkempää kuin vielä viisi vuotta sitten. Hänen mukaansa pieni vähemmistö on ominut vanhat tunnukset ja luonut niiden ympärille negatiivisia, rasistisia mielleyhtymiä.

– Muut eivät silloin halua tulla sotketuksi asiaan. Sanotaan, että ne jotka menevät voimalla ja kovaa ääntä käyttäen, onnistuvat usein muuttamaan symbolien kielen. Tämä on nyt meillekin tapahtumassa. Se on erittäin surullista, Väisänen toteaa.

Rauhanomaiset perääntyvät

Tutkija vertaa nykytilannetta toiseen maailmansotaan, jolloin buddhalaiset luopuivat ikivanhasta hakaristisymbolistaan natsien omittua sen käyttöönsä.

– Kun tehdään julkisesti tarpeeksi ikäviä asioita, rauhanomaiset ihmiset mieluummin peräytyvät.

Väisäsen mukaan peräytyminen on kuitenkin väärä tie.

– Jos annetaan symbolien käytössä liikaa periksi, se voi johtaa radikalisoitumiseen. En tiedä, onko suurempi syyllinen kovaa ääntä itsestään pitävä lauma vai se, joka antaa kaiken tapahtua. Symboleja pitäisi käyttää rohkeasti ja liittää niihin toisenlaisia arvoja.

En tiedä, onko suurempi syyllinen kovaa ääntä itsestään pitävä lauma vai se, joka antaa kaiken tapahtua.

Liisa Väisänen

Leijona ei ole meidän

Esimerkiksi kuvataiteilija Emmi Mustosen suunnittelema Kaikkien leijona -paita nousi julkisuuteen (siirryt toiseen palveluun) alkuvuodesta. Leijonasymboli on kuvattu paidassa mustana, valkoisena, sateenkaarilippua kantavana sekä muslimien burkha yllään.

– Minusta se oli rohkea ja hieno teko, koska se osoitti ettei saa antaa periksi. Siitä syntyi hirveä polemiikki äänekkään vähemmistön puolelta kun he väittivät, että leijonasymboli kuuluu heille. Ei se niin ole.

Väisänen toivoo, että ihmisten historiantuntemus olisi paremmalla tolalla. Etenkään nuori polvi ei välttämättä tiedä, että Suomen leijona ei ole oikeasti Suomen "oma" leijona vaan espanjalainen vaakunatunnus 1100-luvulta.

– Se voisi laittaa jäitä hattuun, jos ihmiset tuntisivat symbolien juuret. Samalla ymmärrettäisiin, että symbolit ovat tulleet muualta. Ei niihin ole täällä mitään erityistä käyttöoikeutta.