Suomenvenäläiset äänestävät vaaleissa tatarstanilaisia – mikä ihmeen -stan?

Venäjän mukaan vaalipiiri on valikoitunut Suomessa asuville venäläisille satunnaisesti. Lue, mitkä muut asiat Suomea ja Tatarstania vaalien lisäksi yhdistävät.

Ulkomaat
Valtapuolue Yhtenäinen Venäjä kampanjoi Kazanin kaupungin lähiössä Tatarstanissa syyskuun alussa.
Valtapuolue Yhtenäinen Venäjä kampanjoi Kazanin kaupungin lähiössä Tatarstanissa syyskuun alussa. Erkka Mikkonen / Yle

Suomessa asuvat venäläiset saavat sunnuntaina äänestää Venäjän parlamenttivaaleissa ehdokkaita, jotka ovat listoilla Keski-Venäjällä sijaitsevassa Tatarstanin tasavallassa.

Syynä tähän on venäläinen käytäntö. Ulkomailla asuville venäläisille osoitetaan ennakkoon, minkä alueen vaalipiirissä he ovat tällä kertaa äänioikeutettuja.

Vertailun vuoksi ulkosuomalainen äänestää siinä kunnassa, joka on viimeksi ollut hänen kotikuntansa Suomessa.

Suomenvenäläiset voivat äänestää Almetjevskin kaupungin ehdokkaita. Venäjän viranomaisten mukaan vaalipiiri on valikoitunut satunnaisesti. Samaan vaalipiiriin lasketaan myös Itävallassa ja Unkarissa asuvien venäläisten äänet.

Vaalipiiri ei ole suinkaan ainoa yhteys Suomen ja Tatarstanin välillä. Kokosimme muita esimerkkejä listaksi.

1. Historia: Yksi Suomen vähemmistöistä

Suomeen 1800- ja 1900-luvun vaihteessa saapuneet tataarit ovat Suomen vanhin islamilainen yhteisö. Nykyään vajaan tuhannen ihmisen vähemmistö on säilyttänyt kielensä ja kulttuurinsa, mutta samalla integroitunut vahvasti suomalaiseen yhteiskuntaan.

Suomen tataarien ansioista tataarikieli on säilynyt Euroopan vähemmistökielien joukossa.

Suomen tataarit pitävät vireitä uskonnollisia ja kulttuurisuhteita yllä Tatarstanin pääkaupunkiin Kazaniin. Siteitä Tatarstaniin vahvistavat myös puolisonhakumatkoilta syntyneet sukulaissuhteet.

2. Talous: Suomalaisbisneksen TOP 5 -alue Venäjällä

Suomalaiset yritykset näkevät vauraassa Tatarstanissa mahdollisuuksia.

Runsaasti osanottajia keränneiden vienninedistämismatkojen keskiössä ovat olleet muun muassa cleantech ja koulutusvienti. Varsinaiset tulokset ovat jääneet vielä laihoiksi.

Tärkeimmät Tatarstanissa toimivat suomalaisyritykset ovat pakkausvalmistaja Huhtamäki ja rakennusyhtiö YIT.

YIT:n logo aidassa.
Rakennusyhtiö YIT on toiminut Tatarstanin pääkaupungissa Kazanissa kymmenen vuotta. Erkka Mikkonen / Yle

3. Matkailu: Suomi linkkinä Eurooppaan

Tatarstanin pääkaupunki Kazan oli ensimmäinen uusi kaupunki, jonne Suomi laajensi viisumihakemustensa vastaanottamisen Venäjällä vuonna 2011. Sitä ennen viisumeja oli saanut perinteisesti Moskovasta, Pietarista, Petroskoista ja Murmanskista.

Nykyään Suomen viisumihakemuksia otetaan vastaan yhteensä 23 eri kaupungissa Venäjällä. Kazanin viisumikeskus on niistä ainoa, jonka hakemusmäärät ovat tänä vuonna olleet nousussa.

Lentoyhtiö Finnair aloitti kaksi vuotta sitten säännöllisen reittiliikenteen Helsingin ja Kazanin välillä. Kyseessä on yksi Tatarstanin harvoista Eurooppaan suuntautuvista reittilennoista. Aika ajoin reitin liikenne on kuitenkin keskeytetty muun muassa vedoten vähäiseen kysyntään.

Kazanissa toimiva yhteisviisumikeskus.
Kazanissa toimivassa yhteisviisumikeskuksessa otetaan vastaan Suomen ja muidenkin Euroopan maiden viisuhakemuksia.Erkka Mikkonen / Yle

4. Opetus ja kulttuuri: Akateemista yhteistyötä 

Helsingin ja Turun yliopistoilla on ollut opiskelijavaihtoa Kazanin kanssa jo lähes kymmenen vuotta. Tänä syksynä Kazaniin on lähtenyt vaihtoon myös kaikkien aikojen ensimmäinen Tampereen yliopiston opiskelija.

Yhteistyötä viritellään myös kulttuurin saralla. Tataarinkielisen Kamal-teatterin kiertueet ovat ulottuneet Suomeen saakka. Kazanissa pidettäville nykytanssifestivaaleille puolestaan suunnitellaan suomalaisvierailijoita.

5. Urheilu: Penkkiurheilijoiden tuntema kisakaupunki

Tatarstanin pääkaupunki valmistautuu jo vuoden 2018 jalkapallon MM-kisoihin, mutta se on tullut aiemminkin tutuksi penkkiurheilijoille monista kansainvälisistä arvokisoista.

Suomalaiset eivät ole kuitenkaan päässeet nauttimaan Tatarstanissa mitalisateesta. Viime vuoden uinnin MM-kisoissa Suomi jäi mitalitta, vuoden 2013 kesäuniversiadeissa ainoan mitalin toi pikajuoksija Hanna-Maarit Latvala.

Ak Bars Kazanin julisteita.
Suomi tunnetaan Tatarstanissa maalivahtiosaamisestaan. Ari Moisanen (neljäs vasemmalta) toimii KHL-joukkue Ak Bars Kazanin maalivahtivalmentajana.Erkka Mikkonen / Yle

Sen sijaan jääkiekkoliiga KHL:n ensimmäinen suomalaismaalivahti Petri Vehanen valittiin sarjan parhaaksi maalivahdiksi, kun Ak Bars Kazan voitti mestaruuden vuonna 2010. Tällä kaudella Kazanin piinkovassa KHL-joukkueessa pelaa puolustaja Atte Ohtamaa.