1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Vapaavuori: Kolmikanta ja kiky jähmettävät Suomea

Kolmikantainen sopiminen ja kilpailukykysopimus jähmettävät Suomen uudistusvauhtia, arvostelee Euroopan investointipankin varapääjohtaja Jan Vapaavuori. Kikyn syntymisen seurauksena näyttää olevan, ettei mistään voida sopia ilman kolmikantaa, sanoo Vapaavuori.

Jan Vapaavuori Kuva: Petteri Paalasmaa / AOP

Euroopan investointipankin varapääjohtaja, entinen kokoomuslainen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori arvosteli jo keväällä ilmestyneessä kirjassaan kilpailukykysopimusta vanhanaikaisuudesta ja varoitteli sen hallituksen päätöksentekokykyä lamauttavasta vaikutuksesta.

Sopimuksen syntyminen on Vapaavuoren mielestään johtanut juuri tähän; hallitus on kikyn myötä sitonut kätensä pitkälle tulevaisuuteen.

– On varmaan kiistatonta että sopimus parantaa kilpailukykyä, mutta ongelma on se että hallitus panee liian paljon yhden kortin varaan. Kun ikään kuin sovitaan kaikkien mahdollisten osapuolten kanssa siitä mitä tehdään, niin tavallaan tulee sovituksi mitä ei tehdä, sanoo Vapaavuori Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.

Vapaavuori: Mistään ei näköjään voida sopia ilman kolmikantaa

Hallitus päätti budjettiriihessä siirtää uusien työllisyystoimien valmistelun kolmikantaiseen työryhmään. Vapaavuoren mukaan kikyn syntymisen seurauksena näyttääkin olevan, ettei mistään voida enää sopia ilman kolmikantaa. Kolmikantainen sopiminen taas jähmettää tarvittavat uudistukset.

– Nämä prosessit ovat valtavan hitaita. Elämme kuitenkin maailmassa, joka muuttuu hirvittävän paljon nopeammin kuin mihin kolmikanta on tottunut. Kansainvälinen kilpailu on kovempaa kuin koskaan aikaisemmin ja Suomi on huonommassa kunnossa kuin aikaisemmin.

Jos hallitus valitsee uudistusten tekemisen kolmikannan kautta, tulee myös kolmikantaa uudistaa, sanoo Vapaavuori.

– Jos lähdetään siitä että alistetaan demokraattinen päätöksenteko kolmikannalle niin sitten kolmikannan pitäisi uudistua tavalla, jossa otetaan enemmän riskiä, uskalletaan enemmän ja toimitaan nopeammin.

Suomi putoaa talouskasvussa hännänhuipuksi

Uudistuksia tarvitaan, koska EU-komission viimeisin talousennuste kertoo karua kieltä Suomen taloudesta, muistuttaa Vapaavuori. 28:n EU-jäsenmaan joukossa Suomessa on tänä vuonna toiseksi huonoin talouskasvu ja ensi vuonna Suomi putoaa huonoimmaksi.

– Suomessa on vuosikausia kuviteltu että maailmantalous pikkuhiljaa piristyy ja vientimarkkinat piristyvät ja se ikään kuin vie Suomen mukanaan kasvuun.

– Nyt näyttää siltä että maailmantalous ei ole erityisemmin piristymässä, eikä tälläistä vetoapua ei ole tulossa. Kyllä kaikki lähtee omasta uudistumisesta.

Turun telakan hyvät uutiset uusista tilauksista Vapaavuori laskee yksittäisen yrityksen menestykseksi. Telakan uudesta noususta ei voi vetää johtopäätöksiä muun talouden tervehtymisestä, eikä siitä ole vetoapua talouden uuteen nousuun, arvioi entinen elinkeinoministeri.

– Totta kai telakan menestys heijastuu ympäristöön ja tuo työtä alihankkijoille, mutta ei siitä voi tehdä sen pidemmälle meneviä johtopäätöksiä. Jos se jotenkin vaikuttaa yleisiin tunnelmiin, niin sillä voisi tietenkin olla merkitystä. Talous on kuitenkin pitkälti myös psykologiaa.

Vapaavuori: Telakkajärjestelyssä mukana tuuria

Kataisen hallituksen elinkeinoministerinä Vapaavuorella oli keskeinen asema telakan omistuksen uudellenjärjestelyssä. Syksyllä 2014 telakan pääomistajaksi tuli vihdoin saksalainen perheyhtiö Meyer ja valtio lähti mukaan vähemmistöomistajaksi. Keväällä 2015 telakka siirtyi kokonaan Meyerille.

– Kun sille tielle lähdettiin ei oltu ollenkaan varmuutta että onnistutaan. Olimme varmoja että korealaisen STX:n kanssa se ei onnistu, mutta siitä ei oltu varmoja että saadaan uusi, hyvä omistaja tilalle, muistelee Vapaavuori.

– Voi sanoa että varmaan kävi vähän tuuriakin, että loppujen lopuksi kävi niin hyvin kuin kävi.

Meyer kertoi viime viikolla saaneensa Turun telakalle kaksi suurta risteilijätilausta, jotka varmistavat telakan työt vuoteen 2022 asti.