"Siinä on taustalla uhkakuva siitä, että ruotsin kieli on häviämässä" – kielibarometri kertoo ilmapiirin heikkenemisestä

Kieli-ilmapiiri kaksikielissä kunnissa on huonontunut. Vähemmistöasemassa olevat suomenkieliset ovat ruotsinkielisiä tyytymättömämpiä kotikuntiensa kieliryhmien välisiin suhteisiin.

Kotimaa
Anneli Helenelund
Anneli Helenelund puolusti rohkeasti Maalahden suomenkielisen oikeuksia puolitoista vuotta sitten, kun taistelu oman koulun kohtalosta oli kiivaimmillaan.Yle

Sekä suomenkieliset että ruotsinkieliset vähemmistöt kaksikielisissä kunnissa kokevat kotikuntansa kieli-ilmapiirin huonontuneen. Joka toinen ruotsinkielinen ja joka viides suomenkielinen on kokenut äidinkieleen liittyvää häirintää. Tämä käy ilmi tänään julkistetussa Kielibarometri -kyselystä.

Maalahtelainen Anneli Helenelund allekirjoittaa kielibarometrin tulokset. Ne vastaavat hänen kokemuksiaan.

– Tutulta kuulostaa. Ilmapiiri on huonontunut viime vuosien aikana.

Ruotsinkielisestä sukunimestään huolimatta Helenelund on suomenkielinen. Hän asuu pienessä Maalahden kunnassa Vaasan eteläpuolella. Maalahden asukkaista noin joka kymmenes on suomenkielinen.

Pohjanmaalla suomenkieliset vähemmistönä

Valtaosassa Pohjanmaan rannikon kaksikielisistä kunnista suomenkieliset ovat vähemmistöasemassa ja järjestään näissä kunnissa kieli-ilmapiirikäyrät osoittavat nyt alaspäin. Esimerkiksi Pietarsaaressa enää vain 20 prosenttia ja Maalahdessa 43 prosenttia suomenkielisistä pitää ilmapiiriä hyvänä.

– Se (ilmapiirin huonontuminen) näkyy ehkä sellaisena pienenä vihamielisyytenä vähemmistökieltä kohtaan ja suomenkielisten palveluiden heikkenemisenä niin kunnantalolla, terveyskeskuksessa kuin kaupoissakin, toteaa parinkymmenen vuoden ajan Maalahdessa asunut Helenelund.

Maalahdessa käytiin kiivas taistelu suomenkielisen koulun kohtalosta. Suomenkieliset puolustivat omaa kouluaan, joka toimi kyläkoulun tavoin Kolinan kylässä. Viime vuonna koulu päätettiin siirtää Övermalaxin ruotsinkielisen koulun yhteyteen säästösyihin vedoten.

– Siitä jäi ilman muuta haavat ja ne haavat ovat auki yhä edelleenkin, sanoo Anneli Helenelund, joka on Maalahden kunnan suomenkielisen koululautakunnan jäsen. Helenelundin mukaan koululautakunnassa työskenteleminen on tuntunut turhauttavalta, kun lautakunnan mielipiteillä ja päätöksillä ei ole ollut vaikutusta.

Taustalla huolta ruotsin kielen tulevaisuudesta

Kuntien tiukentuneella taloudella on vaikutusta siihen, että vähemmistöryhmienkin palvelut joutuvat entistä tarkemmin puntaroitaviksi. Helenelundin käsityksen mukaan se ei kuitenkaan ole asia, joka selittäisi kieli-ilmapiirin huononemista.

– Minulla henkilökohtaisesti on sellainen olo, että siinä on taustalla uhkakuva siitä, että ruotsin kieli on häviämässä ja siksi siitä kielestä pidetään kynsin hampain kiinni, toteaa Helenelund.

Maalahdessa suomenkieliset asuvat hajallaan laajan kunnan alueella. Oma koulu ja koulutalo on ollut yhteisöä yhdistävä tekijä ja senkin takia Helenelund suree koulun kohtaloa. Itse hän päätti viedä omat lapsensa suomenkieliseen kouluun toiseen kuntaan.

– Tottakai tällä kaikella on ollut vaikutusta suomenkieliseen yhteisöön ja yhteisöllisyyteen.

Suomenkielisiä vastaajia entistä enemmän

Kielibarometri-selvityksiä on toteutettu vuodesta 2004 alkaen noin neljän vuoden välein. Kyselyllä selvitetään kielellisten oikeuksien toteutumista ja kansalaisten näkökulmaa palvelujen käyttäjänä.

Tällä kertaa kysely lähetettiin noin yhdeksälle tuhannelle kielivähemmistöön kuuluvalle henkilölle kaikissa kaksikielisissä kunnissa. Vastaajia oli 3600 ja suomenkielisten vastaajien määrä oli edelliskertaa suurempi.

Kielibarometrit toteutetaan Åbo Akademin Institutet för Samhällsforskningin ja oikeusministeriön yhteistyönä. Muita yhteistyötahoja ovat Suomen Kuntaliitto ja Svenska kulturfonden.