Tupakoija joutuu entistä ahtaammalle – uusi tupakkalaki tuo ristiriitoja taloyhtiöihin

Taloyhtiöt voivat ensi vuoden alusta lähtien tehdä parveketupakoinnista lopun nykyistä helpommin. Lain soveltamisessa on kuitenkin vielä paljon epäselvää.

Kotimaa
Tupakointia parvekkeella.
Yle

Uusi tupakkalaki tietää ristivetoa taloyhtiöissä. Taloyhtiö voi hakea tupakointikieltoa huoneistoihin, niihin kuuluville parvekkeille ja muihin huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin.

Parveketupakointikiellon perusteluksi riittää pelkkä savun kulkeutuminen, terveyshaittaa ei enää tarvitse osoittaa.

Lain tulkinta on hankalaa. Monet isännöitsijät odottavat asetusta, joka täsmentää vuoden 2017 alusta sovellettavaa lakimuutosta.

– Varmasti taloyhtiöissä on sellaisia asukkaita, jotka kärsivät tupakansavusta. He ottavat asian esille ja vaativat toimenpiteitä, arvioi Pirkanmaan Isännöitsijät ry:n puheenjohtaja Riku Pönkänen.

– Yhtiöissä on harkittava, kannattaako parveketupakoinnin kieltoa hakea. Jos tupakointi siirtyy parvekkeilta sisätiloihin, siitä voi tulla uusia ongelmia ja ehkä myös rahanmenoa, jos savun kulkeutumista aletaan estää rakenteita korjaamalla.

Savun kulkeutuminen riippuu muun muassa siitä, miten ilmanvaihto rakennuksessa on järjestetty.

Jos kieltoa haetaan asuintiloihin, taloyhtiön on ensin selvitettävä, voiko savun kulkeutumista kohtuudella ehkäistä rakenteiden korjaamisella tai muilla toimilla.

Tupakointikielloista voi tulla työläs savotta

Tupakointikieltoa haetaan kunnasta. Yleensä hakemukset käsittelee ympäristöterveysyksikkö. Pirkkalan ja sen viiden naapurikunnan ympäristöterveyden huollosta vastaa Pirteva. Pirtevaa johtaa ympäristöterveyspäällikkö Kirsi Sario.

Emme voi  mennä kenenkään kotiin katsomaan, että tupakoiko siellä joku vai ei.

Kirsi Sario

– Kyllä tästä varmaan aika iso savotta tulee, mutta tässä vaiheessa emme vielä tiedä, miten asiat hallinnollisesti kulkevat, arvioi Sario.

– Taloyhtiöissä pitää ensin selvittää, mitä toimenpiteitä siellä pitäisi tehdä savun kulkeutumisen ehkäisemiseksi.

Tupakkalain ja sen kieltojen valvonta kuuluu myös kunnalle.

– Me valvomme, mutta miten esimerkiksi parveketupakointikieltoja valvotaan, on vielä epäselvää.

– Emme voi mennä kenenkään kotiin katsomaan, tupakoiko siellä joku vai ei. Voimme mennä ainoastaan kohteeseen, jossa savusta kärsitään, sanoo ympäristöterveyspäällikkö Kirsi Sario.

Sario naurahtaa kysymykselle, voiko tupakansavun haistelusta koittaa kulta-aika kerrostalokyttääjille.

– No, näinkin voisi ajatella.

Moni vuokrataloyhtiö vetää tiukkaa linjaa

Asuintilojen tupakointikielto jakaa omistusasunnoissa asuvat ja vuokralla asuvat kahteen kastiin. Vuokranantaja voi vuokrasopimuksessa kieltää tupakoinnin. Allekirjoituksellaan vuokraaja hyväksyy kiellon. Kysymys on sopimusoikeudellisesta asiasta.

Suomen suurin vuokrataloyhtiö VVO on päättänyt, että se kieltää parveketupakoinnin kaikissa uusissa ja peruskorjattavissa kohteissa.

– Toimimme näin uuden tupakkalain hengessä, sanoo asiakkuusjohtaja Juha Heino.

VVO:n omistamien asuntojen sisätiloissa tupakointi on ollut kiellettyä kaikissa huhtikuun 2011 jälkeen tehdyissä vuokrasopimuksissa.

Samantapaiset linjaukset on tehnyt myös toinen iso vuokrataloyhtiö, Sato. Myös kunnalliset vuokrataloyhtiöt aikovat kiristää tupakointia omistamissaan uusissa tai peruskorjattavissa taloissa.

Savuttomaan Suomeen on vielä matkaa

Eduskunta hyväksyi uuden tupakkalain kesäkuussa 2016. Lain ensimmäisen pykälän mukaan tavoitteena on riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen. Savuton Suomi -hankkeen tavoite on tupakaton Suomi vuonna 2030.

THL:n tutkimuksen mukaan vuonna 2014 työikäisistä miehistä 17 prosenttia ja naisista 14 prosenttia tupakoi päivittäin. Varsinkin miesten tupakointi on vuosikymmenten saatossa vähentynyt. Vuonna 1960 miehistä 58 prosenttia tupakoi.

Vaikka tupakoijien määrä on vähentynyt, päivittäin tupakoi edelleen yli 700 000 suomalaista. THL:n kyselyjen perusteella satunnaisesti tai päivittäin Suomessa tupakoi 875 000 ihmistä.