Koe uusi yle.fi

"Sinkkunaisille erityistukea hedelmöityshoitoihin" – tutkimusprofessorin mielestä ei ratkaise syntyvyyttä

Itsellisten naisten hedelmöityshoidoilla syntyy vuosittain vain noin pari sataa lasta.

A-teema
Vauva pinnasängyssä.
Alex Hofford / EPA

Moni lapsen hankkimista vanhemmalle iälle siirtänyt on joutunut huomaamaan, että raskaaksi tuleminen ei olekaan enää itsestäänselvyys. Silloin apua haetaan hedelmöityshoidoista.

Yksi hedelmöityshoitoihin hakeutuva ryhmä on ilman puolisoa olevat naiset. Moni on etsinyt puolisoa niin pitkään, että biologinen kello alkaa tikittää viimeisiä hetkiä.

Tämä ryhmä on tuttu deittivalmentaja Mia Haloselle.

– Tunnen aika paljon naisia, jotka ovat menneet hedelmöityshoitoihin yksinään pelätessään jäävänsä lapsettomaksi, sanoo Halonen.

Halonen on auttanut monella tapaa sinkkuja löytämään kumppanin.

– Todellista kumppania etsitään yleensä juuri perheen perustaminen mielessä. Jokainen haluaisi löytää lapselleen hyvän vanhemman.

Suomen hedelmöityshoitolain mukaan yksinäiset naiset voivat saada hoitoja, mutta eivät kuulu julkisen terveydenhoidon piiriin. Yksityisillä klinikoilla tehtävät hoidot ovat kalliita.

Tukiraha toisi töitä ja lapsia

A2 Lisääntymis-illassa etsittiin keinoja parantaa syntyvyyttä Suomessa. Deittivalmentaja Mia Halonen ehdotti tukea hedelmöityshoitoihin.

Mia Halonen istuu A2 Lisääntymis-illan vieraana tv-studiossa.
Deittivalmentaja Mia Halonen ehdotti A2 Lisääntymis-illassa erityistä tukea hedelmöityshoitoihin. Yle

– Hoidot voivat helposti maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroa, mikäli niitä tarvitaan pitkään, tietää Halonen. Eivätkä hoidotkaan takaa lapsen saamista.

– Jokin selkeä rahallinen korvaus hoidoista, esimerkiksi 5 000 euroa voisi olla hyvä tuki, hän ehdottaa.

Halonen muistuttaa heti perään, että pitää muistaa myös tuen tuomat työllistämisvaikutukset.

– Tuen turvin yhä usempi hakisi hoitoja Suomessa, kun tällä hetkellä hedelmöityshoitoja haetaan ulkomailta.

En tiedä sen toivotumpia lapsia, kuin sinkkunaisille hedelmöityshoidoilla syntyneet lapset.

Mia Halonen

Halosen mukaan lapsen kaipuuseen apua hakevat naiset ovat harkinneet tilanteensa tarkkaan ja ovat vastuullisia kasvattajia.

– Usein nämä naiset ovat koulussa hyvin menestyneitä, kaiken aina oikein tekeviä. Heitä on palkittu harkitsevaisuudesta ja huolellisuudesta. He ovat harkinneet myös äitiytensä tarkkaan, Mia Halonen listaa.

– He ovat halunneet tehdä asiat oikeassa järjestyksessä, mutta lopulta jääneet ilman aviomiestä. En tiedä sen toivotumpia lapsia, kuin sinkkunaisille hedelmöityshoidoilla syntyneet lapset.

Tukikysymys tärkeä, mutta haastava

Tällä hetkellä Suomessa tuetaan pariskuntia, jotka ovat tutkitusti jääneet lapsettomiksi terveydellisten ongelmien perusteella.

Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch A2 Lisääntymis-illan lähetyksessä.
Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch A2 Lisääntymis-illan lähetyksessä.

Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch pitää kysymystä itsellisten naisten hedelmöityshoitojen tukemisesta tärkeänä, joskin hankalana.

– Kysymys hedelmöityshoitojen tukemisesta ilman terveydellistä syytä liittyy kysymyksiin lisääntymisoikeudesta oikeutena sekä yhteiskunnan tuesta lisääntymiselle.

Itsellisillä naisilla ja lesbopariskunnilla on Suomessa laillinen oikeus hedelmöityshoitoihin, mutta ilman yhteiskunnan tukea ja yksityisen terveydenhoidon piirissä.

Jos tuki myönnettäisiin itsellisille naisille, niin entä sitten itselliset miehet, miten heitä tuetaan?

Anna Rotkirch

A2 Lisääntymis-illassa ehdotettu itsellisten naisten tukeminen liittyy Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella työskentelevän tutkimusprofessori Anna Rotkirchin mukaan ajankohtaiseen, mutta haastavaan keskusteluun lisääntymisen medikalisaatiosta ja lisääntymisoikeuksista.

– Jos tuki myönnettäisiin itsellisille naisille, niin entä sitten naisparit? Entä itselliset miehet ja miesparit, miten heitä tuetaan, kysyy tutkijaprofessori. Pitäisikö sijaissynnyttäminen sallia?

Anna Rotkirch liittäisi mukaan myös kysymyksen adoptiolasten vanhempien saamasta tuesta.

"Ei merkitystä väestön lisääntymiselle"

Tutkimusprofessori painottaa, että itsellisten naisten hedelmöityshoidoilla ei ole merkityksellistä roolia väestön kasvattamisessa.

– Kyse on ei-toivotusta lapsettomuudesta kärsivien tukemisesta, ei väestörakenteen korjaamisesta Rotkirch toteaa.

Ennakkotietojen mukaan viime vuonna aloitettiin noin 14 000 hedelmöityshoitoa, joiden avulla syntyi noin 2 500 lasta. Luku on noin 5 prosenttia kaikista syntyneistä lapsista.

Muille kuin pariskunnille annetuista hedelmöityshoidoista syntyi noin kaksisataa lasta.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Holokausti

"Olet kuin kopio isästäsi" – 102-vuotias holokaustia paennut mies tapasi ensi kertaa veljenpoikansa

Zimbabwe

"Krokotiili" palasi kotiin maanpaosta – Syrjäytetty varapresidentti nousemassa Mugaben seuraajaksi

Metsätalous

UPM:n metsänhakkuut tyrmistyttivät rantanaapurit – hakkuista tutkintapyyntö poliisille

Jeanne d’Arc

Jeanne d'Arc oli oman aikansa megajulkkis ja oikeusmurhan uhri – nyt hänen dramaattiset kuulustelunsa on käännetty suomeksi