1. yle.fi
  2. Uutiset

Hallitus jyrää, mutta valiokunnissa voi vaikuttaa, sanovat Kaakkois-Suomen kansanedustajat

Yksittäisellä kansanedustajalla on edelleen vaikutusmahdollisuuksia valiokuntatyön ja omien verkostojen kautta, sanovat kansanedustajat Anneli Kiljunen (sd.) ja Kaj Turunen (ps.) Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.

politiikka
Eduskunnan valiokuntahuone Sibeliustalossa.
Eduskuntatalon remontin aikana lakivaliokunta kokoontuu Sibeliustalossa.Maria Bonnor / Yle

Helsingin yliopiston toteuttama tutkimus kertoo, että parin viime vuosikymmenen aikana eduskunnan budjettivalta on valunut eduskunnalta hallitukselle ja ministeriöiden virkamiehille.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoman (sd.) mukaan suurimpia syitä ovat yhtiöittäminen ja erilaisten määrärahojen kokoaminen yhdeksi momentiksi niin, että virastot voivat itse ratkaista, miten rahat käytetään.

Kaakkoissuomalaiset kansanedustajat Anneli Kiljunen ja Kaj Turunen allekirjoittavat väitteet. Kun Turunen nousi eduskuntaan vuonna 2011, oli perussuomalaiset oppositiopuolue.

– Näin neljän vuoden aikana, miten vaikea oppositiossa on saada yhtään mitään aikaiseksi esimerkiksi budjetin suhteen. Käytännössä nolla, sanoo Turunen, joka on perussuomalaisten hallituskaudella päässyt mukaan budjettia rakentamaan.

Oppositiopuolue SDP:n kansanedustaja Anneli Kiljunen on eri mieltä. Kiljusen mukaan hänen puolueensa on nykyisen hallituskauden aikana pystynyt vaikuttamaan yli kahteenkymmeneen lainsäädäntöön, joissa hallitus on vetänyt esityksensä pois.

Tärkein työ tehdään valiokunnissa

Yksittäisen kansanedustajan perspektiivistä vaikuttamisen tärkein kanava on valiokuntatyö. Anneli Kiljunen on sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja entinen varapuheenjohtaja. Hänen mielestään hallitus- ja oppositiopuolueiden yhteistyö sujuu valiokunnassa hyvin, ja valiokuntamietintöjen pohjalta on pystytty muuttamaan hallituksen esityksiä.

Talousvaliokuntaa johtava Turunenkin on sitä mieltä, että valiokuntien sisällä ei tehdä jakoa hallitukseen ja oppositioon, ainakaan kun kyse on juoksevien asioiden hoitamisesta.

Kumpikin on sitä mieltä, että kansanedustajan vaikutusmahdollisuudet ovat pitkälti kiinni omasta aktiivisuudesta. Kansanedustajan on tärkeää kyetä kommunikoimaan hallituspuolueiden edustajien kanssa, ja vaikuttamaan asioihin sitä kautta. Mitä pidempään kansanedustaja on eduskunnassa istunut, sitä paremmat verkostot hän on usein ehtinyt hankkimaan.

Kaj Turusen mukaan avain onnistumiseen on huolellinen valmistautuminen. Oli kyseessä ministerin, hänen erityisavustajansa tai kansanedustajakollegan tapaaminen, on oma kanta pystyttävä perustelemaan.

– Samalla kun teet perusteet niin perehdyt itsekin asiaan. Minulle on käynyt sillä tavalla, että kun olen perustellut jotain asiaa itselleni tarpeeksi kauan, niin olen huomannut, ettei se olekaan täysin hyvä, sanoo Turunen.

Ei yhtä ärhäkkää kuin kyselytunnilla

Kansanedustaja Anneli Kiljusen mukaan kansanedustajan työtä arvioidaan mittareilla, jotka eivät kerro mitään todellisesta työstä. Esimerkiksi valiokuntatyö ei tule esiin edustajan julkisuuskuvassa, ja jos edustaja lähtee maakuntaan keskustelemaan eduskuntatyöhön liittyvistä asioista, se näkyy poissaolona eduskunnan istunnoista.

Turusen mukaan eduskuntatyö sujuu rauhanomaisemmassa hengessä kuin miltä ulospäin näyttää.

– Kyselytunnilla me ollaan vähän niin kuin teatterissa siellä, nokitaan toisiamme, ja hyvää viihdettähän se on. Päivittäinen työ eduskunnassa on ihan jotain muuta, tämä on yhdessä tekemistä, sanoo kansanedustaja Kaj Turunen.

Lue seuraavaksi