Budjettiesitys julki – minne valtion rahat ensi vuonna menevät?

Hallitus on julkistanut lopullisen talousarvioesityksensä ensi vuodelle. Eduskunnan käsittelyyn budjetti päätyy ensi viikolla.

politiikka
Valtion menot 2017
VM: Valtiovarainministeriö, STM: Sosiaali- ja terveysministeriö, OKM: Opetus- ja kulttuuriministeriö, LVM: Liikenne- ja viestintäministeriö, PLM: Puolustusministeriö, MMM: Maa- ja metsätalousministeriö, TEM: Työ- ja elinkeinoministeriö, SM: Sisäministeriö, UM: Ulkoministeriö, OM: Oikeusministeriö, EDK: Eduskunta, TPK: Tasavallan presidentin kanslia, VNK: Valtioneuvoston kanslia, YM: Ympäristöministeriö Yle Uutisgrafiikka

Ensi vuonna valtion menot tulisivat esityksen mukaan olemaan 55,2 miljardia euroa ja tulot 49,7 miljardia euroa. Erotus katetaan ottamalla 5,5 miljardia euroa lisää velkaa.

Valtionvelan arvioidaan nousevan 111 miljardiin euroon vuoden 2017 loppuun mennessä, mutta valtio maksanee lainoistaan korkoja hieman viime vuotta vähemmän alhaisen korkotason ansiosta. Korkomenojen arvioidaan olevan noin 1,3 mrd. euroa, mikä on noin 200 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuodelle 2016 on arvioitu.

Kilpailukykysopimuksella on ensi vuonna suuri vaikutus sekä budjetin meno-, että tulopuoleen. Toisaalta menot vähenevät, kun valtion työnantajamaksuja leikataan ja työaikoja pidennetään, mutta toisaalta sopimukseen kuuluvat veronkevennykset ja sosiaalivakuutusmaksujen siirrot leikkaavat valtion tuloja. Kokonaisuutena kilpailukykysopimuksen arvioidaan aiheuttavan vajaan 900 miljoonan euron lommon ensi vuoden budjettiin.

Veronkevennyksiä ja leikkauksia

Työn verotusta kevennetään 515 miljoonalla eurolla. Lisäksi perintö- ja lahjaverotus kevenee. Valtiovarainministeriö arvion mukaan keskituloisen palkansaajan verotus kevenee ensi vuonna noin 250 euroa, pienituloisen noin 140 euroa ja suurituloisen noin 550 euroa. Tupakan sekä polttoaineiden verotus vastaavasti kiristyy.

Ensi vuonna valtio jatkaa säästämistä. Leikkaukset osuvat muun muassa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, opintotukeen ja yliopistoihin. Lisäksi useiden aiemmin sovittujen säästöjen vaikutus kasvaa.

Säästötoimista huolimatta Suomen julkinen talous pysyy talousarvion liitteenä olevan valtiovarainministeriön katsauksen mukaan alijäämäisenä myös lähivuodet, sillä laahaava talouskasvu ei riitä rahoittamaan ikääntyvän väestön julkisia menoja. Hallituksen tavoitteena on velkaantumisen pysäyttäminen vuonna 2021.

Talouskasvun kiihtymisestä ei ole näillä näkymin luvassa työntöapua julkiselle taloudelle. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 prosenttia. Seuraavien kahden vuoden aikana kasvu pysyttelee prosentin tuntumassa.

Vuoden 2017 talousarvion käsittely alkaa eduskunnassa ensi viikon tiistaina.