Miun, siun ja meijän elämää – Mikkelin teatterin näytelmä kertoo kaupunkilaisten käännekohdista

Mikkelin teatterin lauantaina ensi-iltansa saavan musiikkinäytelmän käsikirjoitus perustuu mikkeliläisten haastatteluihin ja kirjoituksiin. Elämän käännekohdista kertovissa tarinoissa nousi esiin rakkaus ja sen kaipuu.

kulttuuri
Marjaana Viitanen lavalla punaisessa hatussa.
Näyttelijä Marjaana Viitasen lapsuusmuisto on innoittaja Kaikki tahtoo rakastaa -näytelmään sävelletyssä kappaleessa.Jere Lauha / Mikkelin teatteri

Mikkelin Teatterin syksyn ensi-iltanäytelmä Kaikki tahtoo rakastaa tuo yleisön eteen kimpun mikkeliläisiä elämän käännekohtia. Dramaturgi Titta Halinen on käsikirjoittanut näytelmän parinkymmenen tekstin tai haastattelun pohjalta.

– Pyysimme tavallisia ihmisiä kirjoittamaan omasta elämästään tarinan, jossa jollakin tavalla tulisi ilmi tai kilpistyisi elämän tärkein käännekohta, Halinen kertoo.

Halinen otti jokaisen tekstin tai haastattelun osaksi lauantaina ensi-iltansa saavan musiikkinäytelmän käsikirjoitusta. Osa ihmisistä kertoi koko elämäntarinansa, josta Halinen valitsi ainekset käsikirjoitukseen.

–Yritin suhtautua jokaiseen kevyeeseen ja pieneen sekä raskaaseen ja suureen tarinaan samalla kunnioituksella, Halinen sanoo.

Muutakin kuin Mannerheimia

Idea mikkeliläisten tositarinoiden tuomisesta lavalle oli Katriina Honkasen mielessä jo kaksi vuotta sitten, kun hän aloitti Mikkelin teatterin johtajana.

– Uskon, että ihmisten omaa lähihistoriaa on mielekästä taltioida, Honkanen sanoo.

Mikkelin teatterin näyttelijät saunatakeissa. Kaikki tahtoo rakastaa -näytelmä.
Jere Lauha / Mikkelin teatteri

Usein lavalle nostetaan merkkihenkilöiden tarinoita.

– Varsinkin Mikkelissä historiallisista syistä esimerkiksi Mannerheim on henkilö, joka on ollut paljon teatterinkin jutuissa mukana, Honkanen sanoo.

Näytelmä pyrkii kertomaan mikkeliläisten tarinoita ihmiseltä ihmiselle, ja oman tarinansa jakaneiden ihmisten oma ääni on haluttu tuoda lavalle saakka. Käsikirjoitustavassa on paljon dokumentarismin piirteitä.

– En ole lisännyt tai keksinyt asioita, vaikka se olisi draamallisesti hyvä asia, Halinen sanoo.

Rakkaus ja sen kaipuu

Halinen ja näytelmän ohjaaja Katriina Honkanen huomasivat yksissä tuumin, että tarinoiden punaisena lankana kulki rakkaus tai sen kaipuu. Honkanen ehdotti näytelmän nimeksi Hectorin kappaleen mukaan Kaikki tahtoo rakastaa.

Yritin suhtautua jokaiseen kevyeeseen ja pieneen sekä raskaaseen ja suureen tarinaan samalla kunnioituksella.

Dramaturgi Titta Halinen

Rakkauden kaipuun lisäksi Hectorin kappaleessa kerrotaan talosta ja kaupungista, jossa asuu monenlaisia ihmisiä - aivan kuten Mikkelissä.

Kaikilla lauluilla on näytelmässä jokin tehtävä, ja osa musiikeista nousi esiin ihmisten kertomissa tarinoissa. Musiikista vastannut Honkanen on myös säveltänyt esitystä varten kappaleen, joka perustuu näyttelijä Marjaana Viitasen lapsuusmuistoihin.

– Eli käytin samaa tekniikkaa kuin koko näytelmän tekemisessä, Honkanen sanoo.

Urheilijat laulavat lavalla

Mikkeliläisiä on mukana myös näytelmän esiintyjinä. Mikkelin teatterin omien ja vierailevien näyttelijöiden lisäksi lavalle nousee neljä paikallista naisnyrkkeilijää, entinen Mestis-tason jääkiekkoilija ja kaksi kehitysvammaista.

Nyrkkeilijöitä Kaikki tahtoo rakastaa -näytelmässä.
Jere Lauha / Mikkelin teatteri

Aluksi entiselle jääkiekkoilijalle Iiro Memoselle esiteltiin ajatus osallistumisesta yhteen näytelmän tanssikohtaukseen. Tehtävät ovat kuitenkin laajentuneet Memosen laskujen mukaan 14:ään, ja niihin kuuluu muun muassa laulamista.

– Jossain kohtaa taidan olla yksinkin lavalla.

Näytelmän väliajalla jokainen yleisöstä voi vierailla teatterin lavalla, jolle on koostettu mikkeliläisten lähihistoriasta kertova museo.

Jääkiekkokaukalon ja teatterilavan yhtäläisyytenä on Memosen mukaan keskittyminen omaan tekemiseen, jolloin millään muulla ei ole merkitystä. Erojakin on.

– Jääkiekossa pystyt voimalla kompensoimaan paljon, mutta täällä täytyy olla pehmeä koko ajan.