Avustustyöntekijä: Kehitysyhteistyörahojen leikkaaminen pahentaa pakolaiskriisiä Euroopassa

Tilanne Itä-Afrikassa on erityisen vaikea Etelä-Sudanissa ja Somaliassa, joissa kummassakin ongelmia aiheuttavat sekä kuivuus että väkivaltaiset konfliktit.

Ulkomaat
naisia pellolla
Afrikan sarven maista Somalia ja Etelä-Sudan kärsivät paitsi kuivuudesta myös poliittisesta epävakaudesta. Avun saaminen perille on vaikeaa, kertoo Kirkon ulkomaanavun ohjelmajohtaja Mika Jokivuori.

Itäinen Afrikka on kärsinyt pahasti kuivuudesta ja esimerkiksi Etelä-Sudanissa ja Somaliassa tilannetta pahentavat väkivaltaiset konfliktit.

Kirkon Ulkomaanavun aluejohtajan Mika Jokivuoren mukaan esimerkiksi Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa, jossa hän asui aiemmin, on alueita, joille ei ole menemistä. Kaupungissa on myös toteutettu järjestelmällisiä talosta taloon eteneviä puhdistuksia sekä ammuttu ihmisiä kaduille. Myös avustustyöntekijät ovat joutuneet väkivaltaisuuksien kohteeksi.

Suomessa on puhuttu, että sinne voidaan palauttaa pakolaisia, niin se kuulostaa aika uskomattomalta.

Mika Jokivuori

Vastaavasti avun toimittaminen maahan on vaikeaa.

– Tieverkosto on todella heikko, siellä on paljon jokia, paljon suomaastoa, sadeaikana tiet häviävät, mutta kuivana aikana riskinä ovat maantierosvot, kuvaili Etelä-Sudanissa työskennellyt Jokivuori Ylen aamu-tv:ssä.

Arvioiden mukaan noin neljä miljoonaa eteläsudanilaista on ruoka-avun varassa, mikä tarkoittaa jopa puolta väestöstä.

Kenia suunnittelee palautuksia

Etelä-Sudanin lisäksi Somalia on kärsinyt vakavista ongelmista. Siellä Al-Shabaabin ja hallinnon välinen taistelu pahentaa tilannetta kuivuuden ohella.

– Somalimaa on suunnilleen turvallinen, mutta käytännössä Puntmaasta alaspäin se on aktiivisesti taistelujen kohteena, kuten monet paikat Somaliassa. Suomessa siitä on puhuttu, että sinne voidaan palauttaa pakolaisia, niin se kuulostaa aika uskomattomalta.

Sekä Somalimaa että Puntmaa ovat kumpikin julistautuneet itsenäisiksi 1990-luvulla, mutta niiden itsenäisyyttä ei ole tunnustettu maailmalla. Puntmaa luopui itsenäistymishaaveistaan kymmenkunta vuotta sitten ja suunnittelee Somaliaan liittymistä osavaltiona, mutta Somalimaassa itsenäistymisen tapahtumista pidetään edelleen todennäköisenä.

Kartta jossa Somalia ja Kenia
Yle Uutisgrafiikka

Somalian naapurimaan Kenian puolella olevalla Dadaabin pakolaisleirillä on noin 400 000 pakolaista, joista valtaosa on somaleja. Kenia on uhannut sulkea leirin ja lähettää leirillä olevat takaisin kotimaihinsa.

– Osa heistä on syntynyt Keniassa ja osa tulee näiltä alueilta, joissa on pahimmat konfliktit. Kun usein puhutaan kotiin palauttamisesta, niin mihin palautat ihmisen, jolla ei ole kotia? Voiko ihmisen palauttaa maahan, joka ei ole hänen kotimaansa? Sitten taas ne alueet, mistä he ovat tulleet, niin siellä iskut hallinnon ja Al-Shabaabin välillä ovat vielä niin pahoja, että sinne taas ei voi lähettää, Jokivuori kritisoi.

Leikkaukset pahentavat pakolaiskriisiä

Ensisijaisena tavoitteena on auttaa ihmisiä lähtömaissa, ja myös poliittisessa puheessa tätä on korostettu. Myös Mika Jokivuori sanoo olevansa ehdottomasti samaa mieltä. Hänen mukaansa kehitysyhteistyövarojen leikkaaminen vaikeuttaa kuitenkin tätä työtä merkittävästi.

Kaikki puhuvat siitä, että ihmisiä pitäisi auttaa, mutta sitten ei haluta enää antaa rahaa siihen.

Mika Jokivuori

Suomessa ja muualla tehdyt leikkaukset kehitysyhteistyöhön näkyvät järjestöjen, kuten Kirkon Ulkomaanavun toimintamahdollisuuksissa.

– Käytettävissä olevat varat siihen työhön, mitä me pystyisimme tai haluaisimme tehdä noissa maissa, ovat vähentyneet. Valitettavasti tämä trendi ei ole vain Suomessa vaan monissa muissakin avunantajissa, Mika Jokivuori sanoo.

– Kaikki puhuvat siitä, että ihmisiä pitäisi auttaa, mutta sitten ei haluta enää antaa rahaa siihen. Vaikka tämä niin sanottu pakolaiskriisi Euroopassa ei ole suoranaista seurausta leikkauksista, niin ne pahentavat sitä.

Jokivuori ei usko, että tilanne esimerkiksi Etelä-Sudanissa ja Somaliassa paranisi ratkaisevasti muutaman seuraavan vuoden aikana, vaikka vähittäistä paranemista esimerkiksi työllisyydessa ja demokratiassa tapahtuisikin.