Saako YK:n herrakerho jälleen uuden jäsenen pääsihteerikisassa – lasikatto narskuu vaan ei murru?

YK:n pääsihteeriksi toivotaan naista, mutta lopulta saatetaan päätyä mieheen. Presidentti Tarja Halonen arvioi Ylelle, että Ban Ki-moonin seuraajan nimittämisessä jo valintaprosessi on iso urakka.

Ulkomaat
Irina Bokova ja Antonio Guterres
YK:n uusi pääsihteeri aloittaa tehtävässään ensi vuoden alussa. Vahvimpina ehdokkaina on mainittu Irina Bokova ja António Guterres.Yle Uutisgrafiikka

YK:n yleiskokous päätti vuosi sitten, että pääsihteeri Ban Ki-moonin seuraajan tulisi olla nainen. Se, kuinka kisassa käy, ratkeaa loppuvuodesta.

Itä-Eurooppa toivoo, että valituksi tulisi itäeurooppalainen, sillä sieltä pääsihteeriä ei ole vielä ollut. Vahvana ehdokkaana on pidetty YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon pääjohtajaa Irina Bokovaa.

– Jos ei löydy itäeurooppalaista naista, niin sitten otetaan mies jostakin muualta, pohtii presidentti Tarja Halonen.

Hän seurasi jo presidenttikausinaan vuosina 2000–2012 tiiviisti YK:n kehitystä. Hän on toimii myös YK:n pääsihteerin asettaman kestävän kehityksen korkean tason paneelin rinnakkaispuheenjohtajana.

YK:n tuntevat ehdokkaat vahvoilla

Turvallisuusneuvosto on äänestänyt ehdokkaista sisäisesti ja epävirallisesti useaan otteeseen.

Monet ehdokkaat ovat valmiiksi YK:n sisältä

presidentti Tarja Halonen

– Koeäänestysten perusteella näyttäisi, että Portugalin entinen pääministeri António Guterres olisi johdossa, mutta hän ei ole Itä-Euroopasta eikä nainen. Jos Guterres valitaan, se vahvistaa mielestäni pakolaiskysymysten tuntemusta ja valtionpäämiestasoa, joka on ollut aiemmin tärkeä, sanoo Halonen.

Presidentti Halosen mukaan kahden aiemman pääsihteerin valinnan aikana myös YK:n tuntemus on ollut tärkeää.

– Monet nyt esillä olleet ehdokkaat ovat valmiiksi YK:n sisältä, Halonen toteaa.

Tällaisia tarjokkaita on myös tällä kertaa monta: António Guterres on YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pääsihteeri, Susana Malcorra on nykyisen pääsihteerin henkilökuntapäällikkö. Irina Bokova on Unescon pääjohtaja ja Danilo Türk entinen YK:n apulaispääsihteeri. Uuden Seelannin pääministeri Helen Clark on YK:n kehitysohjelman johtaja.

Suomi hakee naisehdokasta

Valintaprosessia seurataan tarkoin myös Suomen YK-edustustossa New Yorkissa. YK-lähettiläs Kai Sauer sanoo Suomen olevan naisehdokkaan kannalla. Ehdokkaan on sukupuolesta riippumatta täytettävä kovat vaatimukset.

– Kahdeksan miestä on hoitanut tehtävää. Lasikaton murtuminen ei liity pelkästään pääsihteerin, vaan myös muihin korkean tason nimityksiin YK:ssa. Nykyinen pääsihteeri on lunastanut lupauksiaan ja nimittänyt naisia johtotehtäviin, mutta vielä ei olla lähelläkään sitä tasoa, joka olisi pohjoismaisittain tai suomalaisittain riittävä, Sauer sanoo.

Sauerin mukaan ongelmana on ollut myös se, ettei pääsihteeri Ban Ki-moon ole pyynnöistään huolimatta saanut tehtäviin tarjolle riittävästi naisehdokkaita.

– Petrattavaa riittää siis jäsenmaillakin.

YK:n entiset pääsihteerit
YK:n ensimmäinen pääsihteeri Trygve Lie aloitti tehtävässään toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946. Yle Uutisgrafiikka

Haetaan kenraalia ja sihteeriä

Pääsihteeri on englanniksi Secretary General. Uudelta pääsihteeriltä edellytetään Kai Sauerin arvion mukaan termin molempia osia.

– Sihteeriä ja kenraalia tarvitaan. Visiota ja johtajuutta, toimeenpanokykyäkin. YK on sellaisessa vaiheessa, että sen täytyy uudistua sisäisesti ja ullkoisestikin. Tämä vaatii uudelta pääsihteeriltä vahvaa otetta organisaatioon.

Hän mainitsee esimerkkinä kestävän kehityksen agendan, jota YK:n pääsihteerin pitäisi edistää.

– Agenda 2030 on laaja ja sisällöltään vaativa. Odotukset kohdistuvat niin moneen toimijaan sekä YK:n sisällä että ulkopuolella, että järjestelmä täytyy trimmata uuteen uskoon.

Sihteeriä ja kenraalia tarvitaan

Suomen YK-suurlähettiläs Kai Sauer

YK on edelleen miesten maailma

YK linjasi kaksikymmentä vuotta sitten, että naisia pitäisi olla järjestön huippuviroissa puolet. Nykyisin heitä on viidennes.

Presidentti Tarja Halonen sanoo, että YK:ssa vaikuttava, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä korostava ACT-ryhmä ja pääsihteeri Ban Ki-moon ovat vahvistaneet naisten asemaa ja nostaneet heitä tärkeisiin virkoihin.

Kun pitkän diplomaattiuran tehnyt Kirsti Lintonen oli Suomen YK-lähettiläänä Ban Ki-moonin valinnan aikaan vuonna 2006, YK:n 197 jäsenvaltion edustustoissa oli ollut johdossa vain 13 naista. Niistä ajoista on toki menty eteenpäin.

Avoimuutta haetaan

Nimellisesti uuden pääsihteerin valitsee yleiskokous, mutta turvallisuusneuvoston viisi pysyvää jäsenmaata ovat käytännössä ratkaisseet asian.

Koeäänestyksiä on salamyhkäisyydessään verrattu paavin valintaprosessiin tai ratsastuskisoihin, joissa jockeyiden sijoituksia ratkotaan lahjomalla ja kiristyksellä. Koeäänestyksistä tihkuu vain huhuja.

Tämänkertaiseen valintaprosessiin on luvattu avoimuutta. Suomen YK-lähettiläs Kai Sauer esimerkiksi järjesti yhteispohjoismaisen edustustojen ja ehdokkaiden tapaamisen.

– Tapaaminen oli antoisa. Ainoa pois jäänyt ehdokas oli Serbian entinen ulkoministeri Vuk Jeremic.

Suurvallat ratkaisevat

Vaikka itäinen Eurooppa toivoo omaa ehdokasta, se ei ole yksimielisesti Bulgarian entisen ulkoministerin Irina Bokovan takana. Tiettävästi esimerkiksi Baltia ja Puola vastustavat Bokovan valintaa.

Pelissä on myös suurvaltapolitiikka ja erityisesti Yhdysvaltain ja Venäjän kansallisten intressien suojelu.

Ulkopoliittisen instituutin globaalin turvallisuuden ohjelman vanhempi tutkija Katja Creutz muistuttaa, että kaikki viisi turvallisuusneuvoston pysyvää jäsenmaata voivat veto-oikeudellaan estää tietyn henkilön vallinnan.

– Suurvallat toivovat tietenkin geopoliittista ymmärrystä tulevalta pääsihteeriltä. Hänen pitää pystyä luovimaan suurvaltojen välillä, arvioi Creutz.

Creutzin mukaan Venäjä on avainasemassa. Se voi joko kannattaa epävirallista maantieteellistä rotaatiota, kiertoa, jossa olisi Itä-Euroopan vuoro tai hyväksyä jonkin muun ehdokkaan.

Kestävä kehitys ja konfliktien esto haasteista suurimpia

Presidentti Tarja Halosen mukaan myös seuraavan pääsihteerin suuriin haasteisiin kuuluvat kestävän kehityksen, vuosituhattavoitteiden katkeamaton vaaliminen ja ilmastosopimuksen toteuttaminen.

Presidentti Tarja Halonen tapasi pääsihteeri Ban Ki-Moonin YK:n päämajassa New Yorkissa 19. syyskuuta 2010.
Presidentti Tarja Halonen ja YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon tekevät yhteistyötä muun muassa kestävän kehityksen vauhdittamiseksi. Jason Szenes / EPA

– Toinen on kestävän kehityksen puute, turvallisuus laajasti. Aseelliset konfliktit ja luonnonkatastrofit näyttävät asettuvan samoille seuduille, kuiville alueille. Lisää konflikteja voi tulla myös Afrikasta. Ihmisten liikkuvuus on iso kysymys, sitä aiheuttavat konfliktit Syyriasta ja Lähi-idästä alkaen.

Kolmas haaste on Halosen mukaan YK:n modernisointi.

– Olen tosin vähän varovainen eurooppalaisena arvostelemaan sitä, kun tietää, missä vaikeuksissa EU on, presidentti sanoo.

Tehtäväalue on kirjaimellisesti maailma, tulipa valituksi kuka tahansa. Mahdollista on sekin, että ehdokkaita ilmoittautuu kisaan vielä lisää.