Kaivoslain uudistus kullanhuuhdonnan osalta jakaa mielipiteitä – ”Vesittää valitukset”

Kaivoslakiin on kesällä tullut kullanhuuhdontaa koskeva uudistus. Lapin kullankaivajain liiton toiminnanjohtaja on tyytyväinen uudistukseen, Saamelaiskäräjät ei.

kantelut
Mášengolleroggan Leammis.
Inger-Elle Suoninen / Yle Sápmi
Mášengolleroggan Leammis.

Kaivoslakiin on kesällä tullut uudistuksia, jotka koskevat kullanhuuhdontaa. Laki astui voimaan 1. heinäkuuta. Kaivoslain muutoksilla lisätään kullanhuuhdonnan ennakoitavuutta ja turvataan kullanhuuhdontakulttuurin säilyminen.

Lapin kullankaivajain liiton toiminnanjohtaja Kai J. Rantanen on tyytyväinen.

Lappi golleroggiidlihttu doaimmajođiheaddji Kai J. Rantanen.
Vesa Toppari / Yle Sápmi

– Uudistuksessa muutettiin itse asiassa vain kolmea sanaa koko isossa kaivoslaissa. No eihän siitä voi olla muuta kuin ihan tyytyväinen, että kullankaivajien on pikkusen helpompi hengittää sen myötä. Mutta varsinkin ammattimainen kullankaivuu, niin kyllähän se on edelleen tarkoin säänneltyä. Sitten tässä on sen edellisen kaivoslainmuutoksen jälkeen tullut erittäin tiukka vesilaki ja oikein tiukka ympäristölaki, niin kyllä siinä vielä paljon petrattavaa olisi, että ammattikunta tai ammatti voisi kehittyä ja pysyä elinvoimaisena, Rantanen kertoo.

Rantanen kertoo, että itse kullanhuuhtojan työhön muutos ei sinällään vaikuta, mutta lähinnä lupasyklin pidentämiseen, mikä on enemmän maan hallituksen ajamaa normien purkua.

Huuhdonnan voi aloittaa Tukesin luvalla – vaikka edessä olisi muutoksenhaku tai valitus

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Pasi Molkoselkä kertoo, että uudessa laissa on kullanhuuhdonnan jatkolupaa pidennetty.

Ennen jatkolupa myönnettiin enintään kolmeksi vuodeksi, kun nyt sen voi myöntää enintään kymmeneksi vuodeksi.

Govva Tukesa bajitdárkkisteaddji Pasi Molkoselkäs.
Tukesa bajitdárkkisteaddji Pasi Molkoselkä.Priváhta.

Lakimuutoksen jälkeen uusiin kullanhuuhdontalupiin voidaan käyttää niin sanottua täytäntöönpanon määräystä hakemuksesta silloin, kun se sijoittuu alueelle jossa on aiemmin huuhdottu kultaa.

Eli kullanhuuhtoja voi hakea lupaa aloittaa kullankaivuutoiminnan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Ylitarkastaja Pasi Molkoselkä kertoo, että kullanhuuhdonnan voi aloittaa jos kaivosviranomainen, eli Tukes hyväksyy tämän hakemuksen täytäntöönpanon aloittamiseksi.

Ehtona on se, että sen täytäntöön pano eli toiminnanaloittaminen ei tee muutoksenhakua tarpeettomaksi ja siinä oli lisäselvitys vielä, että sitä ei voitaisi pääsääntöisesti hyödyntää koneellisen kullanhuuhdonnan yhteydessä. Koneelliseen kullankaivuuseen tarvitaan myös ympäristölupa.

– Kullanhuuhtoja asettaa siinä meidän määräämän vakuusmaksun, jolla sen jälkeen huolehditaan siitä, että se alue pystytään ennallistamaan ennalleen kaivoslain mukaisesti, mikäli se toiminta ei sitten voikaan alkaa, kertoo Molkoselkä.

Myös kullanhuuhdonnan maksimi pinta-ala muuttui viidestä hehtaarista seitsemään hehtaariin uuden kaivoslain myötä.

Saamelaiskäräjät: Lakimuutos tekee valitukset turhiksi

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio näkee, että kaivoslain muutos tekee valitukset turhaksi.

Tiina Sanila-Aikio
Vesa Toppari / Yle

– Jos lupaviranomainen ei ota valituksia huomioon, vaan myöntää kaikki luvat ja myöntää luvan aloittaa toiminnan valituksista huolimatta, niin kyllä se on selvää että kullankaivuun vaikutusten takia, kommentoi Tiina Sanila-Aikio.

– Se myös tekee turhaksi valitukset, koska toiminta on jo alkanut vaikuttaa eikä niitä vaikutuksia voi kaivuun jälkeen enää poistaa, vaikka valitus itse luvan kaataisikin, Sanila-Aikio kertoo.

Sanila-Aikio näkee, että muutokset heikentävät tämänhetkistä tilannetta, koska luvat myönnetään pidemmäksi aikaa ja suuremmille alueille, vaikka tilanteessa vaikutuksia ei ole tutkittu kaivoslain vaatimusten mukaisesti.

– Muutosten tulos onkin se, että kaivosviranomaisen ei tarvitse usein käsitellä hakemuksia, eikä se ratkaise vaikeuksia saamelaisten oikeuksien turvaamisen osalta. Kenelläkään ei ole tietoa siitä, eikä kukaan arvioi sitä, onko joillakin alueilla jo sellainen tilanne, että kullankaivuu yhdessä muun maankäytön kanssa on jo tehnyt tilanteen, että kaivoslupia ei voisi enää myöntää jotta saamelaisten oikeudet voisivat vielä toteutua, sanoo Sanila-Aikio.