Arvio tylyttää: Uuden yliopistolain vaikutukset jääneet vähäisiksi, mutta henkilöstön hyvinvointi kärsi

Yliopistojen henkilöstön mukaan yliopistolain uudistus on näkynyt muun muassa epävarmuutena ja työn kuormittavuutena. Vastaavasti yliopistouudistuksella tavoiteltuja positiivisia vaikutuksia on toteutunut vasta verrattaen vähän. Yliopistojen mukaan niiden mahdollisuus päättää itse asioistaan ei ole toteutunut siinä laajuudessa, kuin tavoitteena oli.

Kotimaa
Exterior of the main building of the University of Helsinki.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Yliopistouudistuksen vaikutukset näyttävät toistaiseksi jääneen vähäisiksi, selviää tuoreesta arvioinnista. Puutteita nähtiin niin kasvaneen itsemääräämisoikeuden hyödyntämisessä kuin rakenteiden kehittämisessä. Yliopistoja on kannustettu voimakkaampaan profiloitumiseen, millä on tavoiteltu yliopistojen päällekkäisen tekemisen vähentämistä ja toisaalta omiin vahvuusalueisiin satsaamista.

Arviossa kritisoidaankin sitä, että lain vaikutukset vahvempien ja kansainvälisesti kilpailukykyisempien yliopistojen muodostumiseen ovat olleet vähäisiä.

Myöskään taloudellisen ja hallinnollisen itsemääräämisoikeuden lisääntymistä ei ole arvion mukaan täysimääräisesti hyödynnetty. Vaikka taloudellinen liikkumatila on kasvanut arvion mukaan jossain määrin, opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaus on yliopistoissa koettu edelleen osin hyvin yksityiskohtaiseksi.

Arviossa todetaan, että samalla kun henkilöstö on kokenut uudistuksen vaikuttaneen kielteisesti työhyvinvointiin, on toimivallan ja päätöksenteon keskittyminen etäännyttänyt yliopistoyhteisöä päätöksenteosta ja kärjistänyt näkemyseroja.

Yliopistojen ansiona nähtiin arviossa se, että yliopistojen johtamisessa on uudistuksen myötä käynnistynyt merkittävä rakenne- ja kulttuurimuutos.

Myönteisenä nähdään myös toiminnan seurannan ja talouskontrollin tehostuminen yliopistoissa sekä henkilöstöresurssien joustavampi suunnittelu. Myös tutkimuksen ja koulutuksen tuloksellisuus ovat kehittyneet myönteisesti, mutta arviossa tämä nähdään enemmänkin pitkän aikavälin trendin ansiona kuin uudistuksen seurauksena.

Vuonna 2010 voimaan tulleen lain tavoitteena oli parantaa yliopistojen toimintaedellytyksiä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Sillä tavoiteltiin muun muassa yliopistojen rahoituspohjan monipuolistamista, reagointimahdollisuuksia, parannusta kansainvälisestä rahoituksesta kilpailun mahdollisuuksiin ja resurssien kohdentamista.

Unifi: Ohjaus rahoituksen kautta edelleen voimakasta

Suomen yliopistojen yhteistyöelin Unifi ja Sivistystyönantajat kritisoivat erityisesti yliopistojen autonomian toteutumista. Esimerkiksi yliopistolaissa käyttöönotettua yliopistoindeksiä on leikattu useana vuonna.

– Ohjaus rahoituksen kautta on edelleen voimakasta. Tässä mielessä voi aiheellisesti kysyä, missä määrin uudistus on lisännyt yliopistojen autonomiaa, Unifin ja Sivistystyönantajien yhteisessä tiedotteessa todetaan.

Toisaalta niiden arvion mukaan tulokset johtuvat osin yliopistoihin kohdistuneista leikkauksista ja muista toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista, jotka ovat vaikuttaneet näkemyksiin myös uudistuksesta. Kehuja uudistus saa yliopistojen sisäisen päätöksenteon muuttumisesta joustavammaksi.

Sen sijaan kritiikkiä rakenteiden ja toiminnan hitaasta kehittämisestä ne eivät purematta niele. Niiden mukaan toimintaa ja rakenteita on aktiivisesti kehitetty viime vuosina, mutta tulokset tästä työstä näkyvät monelta osin vasta pidemmällä aikavälillä.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto katsoo kannanotossaan arvion osoittavan, että nyt on korkea aika ottaa palaute tosissaan ja muuttaa yliopistolakia.

Liittojen mukaan on välttämätöntä, että henkilöstön osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia parannetaan yliopistoja koskevassa strategisessa suunnittelussa.

Ministeri: Viesteihin suhtauduttava vakavasti

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan arvioinnin viesteihin on syytä suhtautua vakavasti, mutta välitöntä tarvetta lain muuttamiselle ei ole.

– Toimintakulttuuria tai johtamista ei ratkaista lailla, vaan vuorovaikutuksen lisäämisellä, Grahn-Laasonen sanoo.

Arvioinnin toteutti Owal Group Oy elokuun 2015 ja kesäkuun 2016 välisenä aikana. Sen pohjana ovat olleet yliopistojen ja sidosryhmien haastattelut, henkilöstö- ja opiskelijakysely, tilastotiedot sekä kansainväliset vertailut.