Metsäkylpy huuhtoo stressin pois

Muoniolaisen Paula Siepin äidin isoisä oli parantaja, joka kysyi neuvoa vanhalta petäjältä puun ympäri konttaamalla. Paula Sieppi jatkaa suvun perintöä järjestämällä Japanissa kehitettyjä metsäkylpyjä eli terapeuttisia kävelyretkiä lappilaiseen metsään.

Lappi
Paula Sieppi hakee maasta energiakohtia tavallisen varvun avulla.
Paula Siepille metsä on monipuolinen aarreaitta. Hän opastaa Lappiin tulevia matkailijoitakin rauhoittumaan metsässä.Sirkku Savusalo / Yle

Muonion Leipimäjärven kylässä elänyt Sieppi-Pekka oli parantaja, joka haki taikapuulta vastauksia ihmisten kysymyksiin. Valtava, seitsemänhaarainen petäjä antoi vastauksen, kun Pekka konttasi puun ympäri.

– Pekka meni puulle yksin. Sinne ei saanut seurata. Hän konttasi puun ympäri myötäpäivään ja vastapäivään ja kysyi puulta kysymyksen, Pekan jälkeläinen Paula Sieppi kertoo.

Konttauskierroksen jälkeen Sieppi-Pekka kuunteli puuta aikansa ja palasi sitten kysyjän luo kertoakseen, mistä kadonnut vihkisormus tai kello löytyy.

– Aina ne löytyivät eli hän tiesi, Paula Sieppi vakuuttaa.

Maailman vanhinta maaperää

Sieppi-Pekka oli pieni, tumma mies ja asui metsässä perheensä kanssa. Siepin suku on kulkenut samoilla mailla tuhansia vuosia. Etelän kaupunkielämään kyllästynyt Paula Sieppi palasi synnyinseudulleen ja vanhoihin metsiin ikävän käydessä mahdottomaksi.

– Metsässä on voima ja rauha. Nämä puut ovat nähneet kaikki ne vanhat saamelaiset, jotka ovat täällä asuneet.

Puut viestivät keskenään ja hoitavat toisiaan.

Paula Sieppi kertoo Pallas-Yllästunturin kansallispuiston olevan maailman vanhinta maaperää.

– Tämä tunturiylänkö on 1,9 miljardia vuotta vanhaa, samoin Saariselän maastot. Käsivarren norjalaistyyppisemmät, vuorisemmat maisemat taas ovat paljon, paljon nuorempaa, vain 450 miljoonaa vuotta vanhoja. Nykyiset Alpit on vain 65 miljoonaa vuotta vanhoja, Sieppi luettelee.

Japanissa on jo terveysmetsiä

Kansallispuisto- ja eräopas Paula Sieppi järjestää Lapin vanhoissa metsissä Japanissa suosittuja metsäkylpyjä. Japanissa terapeuttisen kävelyn, shinrin-yokon, uskotaan vaikuttavan keskushermoston toimintaan ja vähentävän stressiä. Japanissa metsän hoitavaa vaikutusta on myös tutkittu ja osa metsistä on saanut terveysmetsän sertifikaatin.

– Metsässä verenpaine laskee, stressi helpottaa, hengitys syvenee. Valkosolujen määrä kasvaa ja ihmisen puolustuskyky nousee ja mieliala kohenee, Paula Sieppi sanoo.

Paula uskoo Sieppi-Pekan tavoin puiden, metsän ja maan parantavaan energiaan. Hän opettaa Lapin kävijöille esimerkiksi pajunvarvun taivutusta.

– Aivan niin kuin meilläkin, puilla on energiakenttä ympärillään ja tuolla maassa on maasuonia, maasähköä.

Pavunvarvun avulla etsitään tavallisesti vesisuonia, mutta Paulan mukaan sillä voi etsiä myös maasuonien risteyskohtia.

– Esimerkiksi muurahaiset tekevät aina niiden linjojen risteykseen pesän ja havupuu tykkää kasvaa siinä, mutta omenapuuta ei kannata istuttaa vesilinjan päälle, koska se kasvaa siinä kieroon.

Paula Siepin mukaan ihmisen ei pitäisi nukkua tällaisen kohdan päällä pitkiä aikoja. Hän uskoo, että esimerkiksi sängyn paikan voi katsoa varvun avulla, kun sitä kerran oppii taivuttamaan.

Luontopolku kiemurtelee kurussa
Ylläksen merkityillä luontopoluilla voi tutustua vanhoihin metsiin. Yle Sirkku Savusalo

Metsä rauhoittaa ja avaa lukkoja

Paula Sieppi opettaa myös tietoista hiljentymistä. Hengitykseen keskittyminen on ikivanha tapa rauhoittua.

– Otetaan joku puu, joka kutsuu. Mennään sen luokse, istutaan sen tyvelle häntäluu maassa ja selkä suorassa. Rauhoitutaan ja päästetään ajatukset pois, keskitytään hengitykseen.

Paula on nähnyt metsäkylvyissä, kuinka ihmisten ahdistukset ja tunnelukot alkavat helpottaa.

– Meän pää pulisee ko apinalauma, vaikka emme sitä edes tiedosta. Sitten kun ne ajatukset hiljennetään, ollaan vaan ja katsotaan sitä kauneutta tai vain lasketaan silmät kiinni hengityksiä, voi tunnelukkoja alkaa aukeamaan. Saattaa tulla itku tai jokin ajatus alkaa selkiytyä.

Puut huolehtivat toisistansa

Jos metsä hoitaa ihmistä niin puut hoitavat myös toinen toisiansa, Paula muistuttaa.

– Puu on elävä olento ja tiedostavakin olento. Puut viestivät keskenään ja hoitavat toisiaan. Maassa kulkee suunnattomasti juuria ja siellä informaatiota. Jos esimerkiksi joku metsän puista sairastuu, toiset auttavat sitä ja lähettävät verkoston kautta hoitavia aineita.

– Tai jos tulee hyönteishyökkäys jossain päin metsää, ympäristön puut alkavat päästää ilmaan feromoneja, hajuaineita. Puut varoittavat näin toisiansa.

Metsän hoitava vaikutus on Paula Siepin mukaan lähes ylivoimainen.

– Jos on minkälainen ahistus päälä, ko menet mettään ja kävelet sielä, hengität syvään ja kattelet sitä kauneutta, niin jo alkaa helpottaa.

26.9. Jutun sisältämä video on korvattu valokuvalla.