Ville sai elämänsä kalansaaliin – jättihauki jäi syömättä myrkkyjen pelossa

Suurten haukien käyttämistä ravintona välttävät vannoutuneetkin hauenkalastajat, koska kaloihin kertyy ympäristömyrkkyjä.

kalat
Ville Valjakka ja iso hauki
Ville Valjakka

Lahtelainen 18-vuotias Ville Valjakka oli kalastamassa viime viikolla Lahden Vesijärvellä. Odottamatta Valjakan virveliin tarttui iso saalis: 20 minuutin kuluttua kuivalle maalle nousi 113 senttinen ja 13,8 kiloinen hauki.

– Kala potki vastaan ja viehe oli jäänyt yläleukaan kiinni. Me huudettiin, oli mahtava fiilis. Usko ei loppunut missään vaiheeessa, Valjakka sanoo.

Valjakka arvioi kalan iäksi 11–12 vuotta. Nykyään hauilla on paljon syötävää, koska särki- ja muikkukannat ovat kasvaneet vauhdilla. Osittain kantojen kasvu johtuu järvien rehevoitymisestä, mikä on seurausta ilmaston lämpenemisestä.

Kala potki vastaan ja viehe oli jäänyt yläleukaan kiinni. Me huudettiin, oli mahtava fiilis.

Ville Valjakka

Niemen satamasta, Kahvisaaresta, kalastetulla saalilla oli paljon pieniä kaloja mahassaan. Kala fileroitiin, mutta lopulta Valjakan perhe päätti jättää kalan syömättä kalan myrkkyjen pelon vuoksi.

Ei raskaana oleville naisille

Elintarvikeviraston mukaan lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien tulisi syödä järvestä tai merestä pyydettyä haukea vain 1–2 kertaa kuukaudessa. Raskaana olevien ja imettävien ei tulisi syödä haukea ollenkaan sen sisältämän elohopean takia.

Petokalat syövät särkiä ja muikkuja ja niistä haukiin kertyy metyylielohopeaa. Mitä iäkkäämpi kala, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä vierasaineita

Eviran mukaan välittömän elohopeamyrkytyksen oireet ovat keskushermostoperäisiä: käsien vapina, keskittymiskyvyn häiriöt, tunto-, näkö- ja kuulohäiriöt sekä raajojen puutuminen.

Pitkäaikaisessa altistuksessa myrkky vaurioittaa keskushermostoa. Sikiöaikainen altistuminen metyylielohopealle voi aiheuttaa lapsen kehityksen viivästymistä. Elohopea saattaa myös nostaa sydän- ja verisuonitautien riskiä.

"Ensi kerralla kalan voi päästää järveen"

Suomen Haukiseura ry:n puheenjohtaja Jyri Kuusisalo onnittelee Ville Valjakkaa kookkaan kalan saamisesta. Hän kuitenkin toivoo, että ensi kerralla valtavan, yli viisikiloisen hauen voisi päästää takaisin järveen.

Kuusisalo sanoo, että valtavilla hauilla on suurempi merkitys järvessä kuin pannulla. Se on luontainen vihollinen lahnoille ja särjille. Lisäksi isojen haukien jälkeläiset ovat elinvoimaisempia kuin pienien yksilöiden.

Turistit tulevat pyytämään isoja kaloja ja palaavat matkailemaan samalle seudulle uudestaan saatuaan mieleistä saalista.

Jyri Kuusisalo

– Iso hauki on kotimaiselle matkailulle arvokas kala. Turistit tulevat pyytämään isoja kaloja ja palaavat matkailemaan samalle seudulle uudestaan saatuaan mieleistä saalista, Kuusisalo sanoo.

Hän itse on pyytänyt 124-senttisen hauen ja päästi sen menemään.

– Halailun ja kuvaamisen jälkeen päästimme sen takaisin. Hauki yleensä selviää sataprosenttisesti väsyttämisestä, Kuusisalo sanoo.