Haluatko asua nykyisessä asunnossasi vielä vanhanakin? – Mieti jo ajoissa tarvittavia muutoksia

Oman kodin toimivuutta ja turvallisuutta kannattaa katsella ikääntyneen silmin jo viisikymppisenä. Samoin, jos on ostamassa asuntoa, jossa haluaa viettää vanhuuden päivät.

Kotimaa
Rintamamiestalo
Korjausremontteja tehdään paljon vanhoihin omakotitaloihin. Esimerkiksi rintamamiestaloissa sauna- ja pesutilat sijaitsevat usein kellarikerroksessa, jonne ei rollaattorin kanssa pääse. Pyry Sarkiola / Yle

Ikääntyvät suomalaiset haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Tätä haluaa myös yhteiskunta.

Joskus tämä onnistuu pienehköillä muutoksilla asunnossa. Kynnykset voi poistaa ja valaistusta parantaa. Kylpyhuoneesta saa turvallisemman tukikaiteella. Myös sisustusta voi muuttaa, niin että kulkuväylistä saa leveämmät. Eteiseen voi hankkia tukevan tuolin. Keittiöstä saa toimivamman, kun siirtää tarpeelliset tavarat ylähyllyiltä sopivalle korkeudelle

Joskus kuitenkin törmätään siihen, että asunnon muuttaminen turvallisemmaksi vaatisi todella isoja ja kalliita muutoksia. Kun liikuntakyky heikkenee, niin esimerkiksi portaista voi tulla este kotona asumiselle. Kaksikerroksisessa omakotitalossa voikin elää vain alakerrassa, ja hissittömässä kerrostalossa ei enää pääsekään yksin ulos asunnostaan.

Muutoksia tehdään vasta pakon edessä

Korjausneuvontaa antavat sekä kunnat että Vanhustyön keskusliitto. Liitolla on eri puolilla Suomea 15 korjausneuvojaa, jotka auttavat remontin suunnittelussa, remontoijan etsimisessä sekä avustusten hakemisessa.

Remontin teettäjien keski-ikä on yli 80 vuotta.

– Näin se on, että korjaustöihin ryhdytään vasta, kun on aivan pakko tehdä jotain, Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso sanoo.

Miksi koti kannattaa kunnostaa ajoissa?

Ympäristöministeriöllä on parhaillaan käynnissä ikääntyneiden asumiseen liittyvä kehittämisohjelma. Sen yhtenä tavoitteena on herätellä suomalaisia ennakoimaan ja kunnostamaan koti ajoissa, kun kunto on vielä hyvä. Jos liikkuminen on jo vaikeutunut tai muisti heikentynyt, jäävät asunnon korjaustyöt lähiomaisten kontolle.

– Kyllä jo 55-vuotiaana voi alkaa varautua tulevaan. Asumiseen liittyvät ratkaisut ovat isoja ja niitä on hyvä alkaa suunnitella ajoissa, ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho ympäristöministeriöstä sanoo.

asunnon pohjapiirros
Yle Uutisgrafiikka

Mitä aikaisemmin miettii kotinsa toimivuutta ja turvallisuutta, sitä pidempi aika jää toteuttaa tarvittavat muutokset. Näin pystyy esimerkiksi paremmin hyödyntämään kotitalousvähennyksiä. Myös remonttilainan saa pankista helpommin viisikymppisenä kuin kahdeksankymppisenä.

Kylpyhuoneet ensimmäisenä remonttiin

Kylpyhuoneet ovat se kohde, johon muutostöitä useimmin joudutaan tekemään. Jos asunnon ainoa suihku on ammeen yhteydessä, lattian kallistukset liian jyrkkiä tai lattia liian liukas, niin edessä on helposti iso ja kallis remontti.

– Tällaiset remontit, joissa kylpyhuone käytännössä joudutaan laittamaan täysin uusiksi, maksavat yleensä noin kymmenen tuhatta euroa, Jukka Laakso Vanhustyön keskusliitosta kertoo.

Yli 65-vuotiaat voivat hakea tällaisiin remontteihin korjausavustusta kunnalta, joka saa määrärahat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta ARA:lta. Avustusta saavat pienituloiset sekä ne, joilla ei ole muuta varallisuutta, jolla remontin voisi teettää.

Jos tukea ei saa, niin remonttitöistä voi hakea kotitalousvähennystä. Harva eläkeläinen tosin maksaa niin paljon veroja, että voisi ainakaan täysimääräisesti hyödyntää vähennyksen. Kaikilla ei ole lähisukulaisiakaan, jotka voisivat käyttää kotitalousvähennyksen heidän puolestaan