Helsinkiin nousee Turun verran uutta kaupunkia

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki ei usko enää suuriin muutoksiin vuosia hiotuissa suunnitelmissa. Yleiskaavan jatkovalmistelussa huomioitaneen Keskuspuiston ekologinen kanava sekä Tuomarinkylän ja Kivinokan nykyiset toiminnat.

Kotimaa
Ilmakuva Hakaniementorista.
Jouko Tapper / Yle

Kaupunginhallitus pui ensi maanantaina päätöstä, jonka kanssa pitää elää useiden sukupolvien ajan. Helsingin on päätettävä, kuinka mahdollistaa kaupungin kasvu 860 000 asukkaan kodiksi vuoteen 2050 mennessä. Nykyisin Helsingissä asuu noin 630 000 henkilöä.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki (vihr.) kertoo, että uuden yleiskaavan tuoma konkreettisin muutos liittyy juuri väestönkasvuun.

– Tämän yleiskaavan on tarkoitus tehdä mahdolliseksi se, että Helsinki on viihtyisästi ja toimivasti rakennettu kaupunki 860 000 ihmiselle.

Anni Sinnemäki.
Anni Sinnemäki.Yle

Yleiskaavassa ratkeaa muun muassa rakennetaanko Helsinkiin kaupunkibulevardeja, tuleeko Malmin lentokentän tilalle uusi kaupunginosa ja säilyykö rauha Keskuspuiston uurnalehdossa.

Kun valtuusto aikanaan nuijii yleiskaavan pöytään, on päätös mittakaavaltaan yhtä suuri kuin jos Turku kaavoittaisi toisen Turun Kaarinaan.

Sinnemäen mukaan on epätodennäköistä, että yleiskaavaehdotukseen tulee enää suuria muutoksia.

– Juurikaan muutoksia kaavaratkaisuun tässä vaiheessa ei todennäköisesti tulla tekemään.

Sinnemäki kuitenkin jättää lausuntoonsa varauksen - poliittisessa päätöksenteossa kaikki on loppujen lopuksi mahdollista.

Visio Helsingistä: Kaupunkibulevardien ja raiteiden halkoma avoimien rantojen kaupunki

Yleiskaavaa on valmisteltu neljän vuoden ajan. Se perustuu visioon Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunkina, jolla on nykyistä laajempi kantakaupunki.

Uusia koteja rakennetaan täydennysrakentamalla erityisesti raideliikenteen varteen. Kantakaupunki laajenee sisääntuloväylille, jotka muutetaan kaupunkibulevardeiksi. 25 000 helsinkiläistä saa kodin Malmin lentokentän tilalle rakennettavista taloista. Helsinkiläiset liikkuvat entistä enemmän raiteilla, polkupyörällä ja kävellen.

Esityksen mukaan kaavan jatkovalmisteluissa olisi tärkeää huomioida, että kaupungin lukuisat rannat ovat mahdollisimman avoimesti kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä.

Hämeenlinnanväylä voi näyttää tältä vuonna 2050, jos siitä tulee kaupunkibulevardi.
Hämeenlinnanväylä voi näyttää tältä vuonna 2050, jos siitä tulee kaupunkibulevardi.Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Kaupunkilaiset huolissaan viheralueidensa puolesta

Kaupunkilaiset ovat tehneet yhteensä 1444 muistutusta, joissa oltiin huolissaan esimerkiksi Malmin lentokenttää, Keskuspuistoa, Vartiosaarta, Lauttasaarta, Vantaanjokilaaksoa ja Tuomarinkylää uhkaavista mullistuksista.

Muistutusten perusteella kaupunkilaiset näyttävät pelkäävän viheralueiden jyräämistä. Sinnemäki ei myönnä, että uudessa yleiskaavassa laitettaisiin matalaksi viher-Helsinkiä.

– Itse asiassa tässä kaavassa on mielestäni hyvällä tavalla vahvistettu Helsingin viheralueverkostoa.

Hämeenlinnan-väylän bulevardisointiin liittyvä rakentaminen Keskuspuiston länsireunaan on palautteen seurauksena kutistettu suunniteltua vähäisemmäksi.

Ihmisketju Keskuspuistossa.
Ihmisketju KeskuspuistossaToivo Koivisto

Yleiskaavassa on lukematon määrä yksityiskohtia – kuten lupaus Haaganpuron taimenille

Lautakunta esittää yleiskaavassa, että jatkovalmistelussa varmistetaan Keskuspuiston ekologisen käytävän säilyminen vahvana Pirkkolan urheilupuiston ja Maunulan majan alueella.

Keskuspuiston uurnalehto halutaan säilyttää hiljentymiseen soveltuvana ympäristönä.

Tuomarinkylän ja Kivinokan nykyiset toiminnot tulee kaavaehdotuksen mukaan säilyttää. Listalla on myös Haaganpuron taimenkannan turvaaminen.

Kaupunginsuunnittelulautakunnan mukaan kaupunkibulevardien rakentaminen ei edellytä tiemaksujen käyttöönottoa. Bulevardien toteuttamisaikataulut päätetään myöhemmin.