Potilasliitto: Huonosta kohtelusta ei uskalleta kertoa, koska pelätään, että hoito huonontuu

Terveydenhoitohenkilökuntaa vaivaa empatian puute potilaita kohtaan, sanoo Suomen potilasliiton puheenjohtaja.

terveys
Stetoskooppi
Eeva Kuivas / Yle

Suomen potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen kertoo karuimman tietoonsa tulleen tapauksen potilaan huonosta kohtelusta terveydenhuollossa.

Ääni hiljenee, kun hän kertoo miehestä, joka yritti ensin kaksi kertaa taksilla päivystykseen. Siellä sairaanhoitaja arvioi oireet rytmihäiriöiksi, ja lähetti miehen kotiin. Kotona vaimo soitti välittömästi ambulanssin ja mies kiidätettiin sairaalaan. Kahdeksan tuntia myöhemmin hän oli kuollut.

Koistisen mukaan tämä on vain yksi esimerkki tapauksista, joita kiirii hänen korvaansa. Kiire ja säästöt painavat hoitohenkilökuntaa, mutta usein kyse on myös empaattisuuden puutteesta.

– Näitä tapauksia yhdistää se, että terveydenhuollossa on tilanne, jossa henkilökunnalta puuttuu empaattisuus ja inhimillisyys kohdata ihminen. Tämä koskee niin sairaanhoitajia kuin lääkäreitäkin, sanoo Koistinen Yle Radio Suomen Ajantasan haastattelussa.

Hän kiittelee jyväskyläläistä anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäriä Sari Hannukaista ja helsinkiläistä erikoislääkärinä työskentelevää Riitta Korpisaarta asian nostamisesta pöydälle.

Hannukainen kirjoittaa tuoreessa Potilaan lääkärilehdessä hoitoonpääsyn vaikeutumisesta ja siitä, kuinka hoitoon näyttää pääsevän vain kyynärpäätekniikalla. Korpisaari puolestaan ihmettelee Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan potilaiden tylyä kohtelua helsinkiläisessä Malmin sairaalassa, johon hän itse oli hakeutunut hoitoon.

Huonosta kohtelusta ei uskalleta kertoa

Potilaiden kohtelu saa enemmän painoarvoa, kun sitä ihmettelevät omalla nimellään esiintyvät lääkärit, myöntää Koistinen.

– Useimmin tätä kohtelua saavat kuitenkin tavalliset potilaat ja he eivät näistä epäkohdista uskalla kertoa. Syy on siinä, että he olettavat että seuraavalla kerralla hoito huononee.

Missään nimessä ei pitäisi olla niin, että hoitoa saavat ne, jotka uskaltavat sitä vaatia. Nyrkillä pöytään lyöminen ja hoidon vaatiminen ei ole tätä päivää – tai ainakaan sen ei pitäisi olla, sanoo Koistinen.

– Hoito pitäisi taata aina, ja järjestelmän tulisi lähteä siitä näkökulmasta, että ihminen on aina edellä, ei järjestelmä.

– Sitäkin pitäisi kysyä, ollaanko lääkärien ja sairaanhoitajien koulutuksessa kiinnitetty tarpeeksi huomiota potilaan kohtaamiseen ihmisenä?

Potilaille Koistinen haluaa antaa muutaman vinkin parhaan mahdollisen hoidon turvaamiseksi. Omat tietonsa on aina syytä tarkistaa. Jos mieleen tulee etukäteen kysymyksiä lääkärille tai hoitohenkilökunnalle, ne on hyvä kirjoittaa muistiin vaikkapa lapulle.

– Tieto luo turvallisuutta ja voimaannuttaa, joten kysy kaikki mieleesi tulevat kysymykset.

– Varmista myös, että ymmärsit, ja kysy, jos et ymmärrä outoja sanoja tai termejä. Kaikkihan eivät tiedä, mitä tarkoittaa luksaatio, obeesi tai fisteli, sanoo potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen.