Peräti neljä viidestä ajaa yksin aamuruuhkassa – katso kuinka pieneen tilaan yksin autoilevat mahtuisivat

Kysyimme myös asiantuntijoilta, miten autoilijat saisi jakamaan kyytinsä ja nitistämään ruuhkat.

kimppakyyti
Yksinajajat Länsiväylällä
Seurasimme Länsiväylän aamuruuhkaa kymmenen minuutin ajan. Kävi ilmi, että peräti neljä viidestä autoilijasta on liikkeellä yksin.

Yli kolmesataa. Niin monta ajoneuvoa ehtii kymmenessä minuutissa ohittaa liikennevalot Länsiväylän päätepisteessä Helsingin Ruoholahdessa.

Seurasimme Länsiväylää – yhtä ruuhka-Suomen vilkkaimmista teistä – sattumanvaraisena arkiaamuna syyskuussa. Halusimme selvittää, kuinka moni autoilija on liikkeellä yksin.

Tulos oli musertava: Yksien vihreiden aikana Länsiväylältä ehti tulla Ruoholahteen keskimäärin 52 autoa. Niistä vain yhdeksässä oli kyydissä useampi kuin yksi ihminen. Yksin autoilevia oli peräti 43 – eli keskimäärin noin neljä viidestä liikennevalot ohittaneesta autosta.

Jos kaikki yksin liikkeellä olleet olisivat matkustaneet vaikkapa bussilla, olisi busseja tarvittu yksiä vihreitä kohti vain kaksi.

Kysyimmekin asiantuntijoilta, mitä asialle voisi tehdä: miten kannustaa yhä useampaa yksin autoilevaa matkustamaan yhteiskuljetuksella? Asiantuntijat listasivat Ylelle neljä ratkaisuehdotusta.

1. Kimppakyydeille oma "uber"

Asiantuntijat esittävät vastauksissaan kaksi vaihtoehtoa: yhteiskuljetuksen, niin sanottu ridesharing, ja yhteiskäyttöauton, niin sanottu carsharing.

Niistä ensimmäinen tarkoittaa, että yhdellä autolla kuljetaan samansuuntaisia matkoja, toteaa tutkija Iisakki Kosonen Aalto-yliopiston liikennetekniikan tutkimusryhmästä. Siis: kyse on perinteisestä kimppakyydistä.

Toisella taas tarkoitetaan autoa, jonka voi varata omaan satunnaiseen käyttöön. Sitä tarvitaan useammin kuin varsinaista vuokra-autoa; päivittäisessä liikkumisessa, käytännössä työmatkoihin, käytettäisiin kuitenkin joukkoliikennettä.

Kosonen pitää hyvänä ratkaisuna eräänlaista kimppakyytien tai yhteiskäyttöautojen "uberiä". Uber on kalifornialainen taksinomaisia kuljetuspalveluja tarjoava yritys.

– Oleellista näissä palveluissa on luottamusta lisäävä arviointijärjestelmä, jossa arvioidaan niin käyttäjiä kuin autojen omistajia, käyttööntarjoajia. Arvioon voisi vaikuttaa muun muassa se, onko auto tai kyyti ollut saatavissa silloin kun sitä on tarjottu tai onko yhteiskäyttöauto palautettu silloin kun on sovittu.

– Kumpikin osapuoli voisi arvioida toisen toimintaa digitaalisessa palvelussa. Se edistäisi tällaisten järjestelmien käyttöönottoa, Kosonen uskoo.

Uberin kaltaisia sovelluksia ei olisi hänen mukaansa vaikea rakentaa Suomessakin. Jos palvelu olisi suomalainen, myös tulot ja verot jäisivät Suomeen.

2. Yhteiskäyttöautoilusta taloudellisesti kannattavaa

Keskeisin edellytys yhteiskäyttöautoilun yleistymiselle on, että sen on oltava taloudellisesti kannattavaa, sanoo tieliikennejohtaja Marko Sillanpää Liikenteen turvallisuusvirastosta eli Trafista.

– Jotta ottaa yhteiskäyttöauton, sen täytyy olla kannattavampaa kuin se että omistaa sen.

Nuoremmat sukupolvet eivät enää pidä auton omistamista niin tärkeänä.

Iisakki Kosonen

– Yhteiskäytön haaste on se, että auton pitää olla joustavasti ja heti käytettävissä. Senhän takia auton omistaminen koetaan niin käteväksi: auto on käytettävissä aina, kun sitä tarvitsee, Sillanpää jatkaa.

Kosonen uskoo, että yhteiskuljetukset ja yhteiskäyttöautot ovat yleistymässä ja nuoret ovat niitä kohtaan avoimempia kuin vanhempansa.

– Nuoremmat sukupolvet eivät enää pidä auton omistamista niin tärkeänä, sikäli kun vaihtoehtoisia liikennepalveluita on käytettävissä. Myös auton merkitys statussymbolina on vähenemään päin.

Länsiväylä kuvattuna helikopterista.
AOP

3. Kimppa-autoille omia parkkipaikkoja…

Oma vaikutuksensa on myös sillä, miten kaupungit suhtautuvat kimppakyyteihin.

Yksi etuus voisi olla se, että kimppa- ja yhteiskäyttöautoille olisi omia pysäköintipaikkoja ympäri kaupunkia, ehdottaa Trafin Sillanpää.

– Asiakkaat saisivat ottaa ja jättää autoja joustavasti.

Tiiviillä kaupunkialueella pysäköintitilaa on vähän – ja mitä tiiviimpi alue on, sen kalliimpaa pysäköintikin on, Iisakki Kosonen toteaa. Se voi kallistaa myös yhteisautoilua; toisaalta taas kallis pysäköinti saattaa vähentää halukkuutta auton omistamiseen ja siten lisätä kimppakyytien ja yhteiskäyttöautojen kysyntää.

4. Ja omia ajokaistoja?

Pallo on kaupungeilla. Niiden kannattaa miettiä, miten yhteiskäyttöautojen houkuttelevuutta voisi lisätä.

Marko Sillanpää

Toinen konkreettinen etuus voisi olla, että kimppa-autoilijat saisivat ajaa omilla kaistoillaan, joukkoliikenteen tapaan, Sillanpää esittää.

– Pallo on kaupungeilla: Niiden kannattaa miettiä, miten yhteiskäyttöautojen houkuttelevuutta voisi lisätä. Tällaiset autot ovat kaupunkien etu, ne vievät vähemmän parkkitilaa ja tilaa kaduilla.

Länsiväylällä asiaa on ehditty jo selvittääkin, kertoo liikennejohtaja Tuovi Päiviö Uudenmaan ely-keskuksesta.

– Kun länsimetro aukeaa, bussiliikenne bussikaistalla vähenee. Selvitimme, mitä muuta liikennettä kaistalla voitaisiin sallia. Esillä olivat myös kimppakyydit.

Lopulta Länsiväylän bussikaistalla – Kehä I:n ja Ruoholahden välillä – päätettiin sallia joukkoliikenteen lisäksi kuorma- ja pakettiautot sekä vähäpäästöiset ajoneuvot, mutta ei kimppakyytejä.

Kimppakyydit ovat paljon parempi kuin se että autoillaan yksin.

Tuovi Päiviö

– Syynä oli, että liikennettä tulisi liikaa. Katsoimme, paljonko kaistat vetävät ja mitä yhdelle ja samalle kaistalle mahtuisi. Lisäkaistalle pääsystä ei ole hyötyä, jos se on yhtä hidasta kuin tavallisilla kaistoilla meneminen, Päiviö selittää.

Hän ei kuitenkaan tyrmää erillisten kimppakyytikaistojen mahdollisuutta, vaan sanoo, että asiaa kannattaa selvittää lisää.

– Kimppakyydit ovat paljon parempi kuin se että autoillaan yksin.

Yle Helsinki etsii tällä viikolla ratkaisuja pääkaupunkiseudun ruuhkiin. Käsittelemme aihetta Radio Suomen Helsingin lähetyksissä sekä Uudenmaan uutisissa tv:ssä, radiossa ja netissä. Osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa tunnisteella #yksiautovähemmän.