Terrafame Oy vastuuseen Talvivaaran ympäristövahingoista?

Joutuuko Talvivaaran kaivoksen nykyinen valtion omistama Terrafame Oy vielä maksumieheksi Talvivaaran ympäristövahingoista maanomistajille? Kaksi ympäristöoikeuden asiantuntijaa pohtii mahdollisuutta Terrafame Oy:n vastuusta vahinkoihin.

Kotimaa
Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivos.
Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivos.Pasi Peiponen / Yle

Ympäristövakuutuskeskuksen lakiasiainpäällikkö Visa Kronbäck väläyttää Ylen haastattelussa mahdollisuutta, jossa valtion omistama Terrafame Oy joutuisi korvaamaan Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon ympäristövahinkoja.

Asia nousi esiin Kainuun käräjäoikeuden alkaessa puida yksityisten maanomistajien korvaushakemuksia ympäristövahingosta entiseltä kaivosyhtiöltä. Ylen jutussa kerrotaan yksityisten korvauksenhakijoiden peruuttaneen korvausvaateensa käräjäoikeudessa.

Talvivaaran ympäristövahinkojen korvausvastuu voisi ulottua laajemmalle kuin konkurssiyhtiö Talvivaara Sotkamo Oy:hyn.

Ympäristövakuutuskeskuksen lakiasiainpäällikkö Visa Kronbäck.
Ympäristövakuutuskeskuksen lakiasiainpäällikkö Visa Kronbäck. Pasi Peiponen / Yle

– Kaivoksen toimintaa on kuitenkin nykyisen omistajan puolesta jatkettu ja ympäristönormit lähtevät siitä, että jatkaja ottaa myös vastuulleen silloin tiedossa olleet ympäristövahingot. Oman näkemykseni mukaan tämä kuvio on vielä selvittämättä tässä Talvivaaran kysymyksessä, Kronbäck sanoo Ylelle.

Hänen mielestään olisi korkea aika pohtia Terrafame Oy:n taloudellista vastuuta vahingoista. Ympäristövahinkolain tulkinta antaisi sen mahdollisuuden.

– Se on hyvinkin mahdollista. Vaikka Talvivaara Sotkamo Oy olisi maksukyvytön, ainakin oman näkemykseni mukaan pitäisi selvittää myös se, mikä on toiminnan jatkajan vastuu. Sehän ei ole maksukyvytön tällä hetkellä.

– Aika moni oikeusoppinut on sitä mieltä, että toiminnan jatkaja vastaa myös aikaisemmista vahingoista, lakiasiainpäällikkö Visa Kronbäck toteaa.

Ympäristövakuutuskeskus seuraa Talvivaaran tilannetta

Ympäristövakuutuskeskus on periaatteessa viimesijainen korvaaja yksityiselle korvauksenhakijalle tietyin edellytyksin.

Vakuutuskorvaus edellyttää käräjäoikeuden päätöstä ensisijaisen vahingon aiheuttajan maksukyvyttömyydestä ja ympäristövahinkolain mukaista ympäristövahinkoa. Lisäksi edellytetään ettei muu vakuutusturva, yleensä vastuuvakuutus, korvaa vahinkoa.

Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivoksen pohjoinen louhos huhtikuussa 2016.
Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivoksen pohjoinen louhos huhtikuussa 2016.Pasi Peiponen / Yle

Talvivaaran liittyviä hakemuksia ei vielä ole tullut Ympäristövakuutuskeskukseen. Talossa seurataan silti tilannetta ja ollaan valmiita lisäämään tarvittaessa resursseja.

Ympäristövakuutuskeskuksen korvausjärjestelmä on ollut voimassa vuodesta 1999 lähtien ja korvattavia vahinkoja on ollut todella harvakseltaan, yhteensä 10–15 tapausta.

– Kun korvattavia ympäristövahinkoja tulee, ne ovat aika isoja rahallisesti, Kronbäck toteaa.

Maksimikorvaus yhdestä vakuutustapahtumasta on 6 miljoonaa euroa ja useasta, saman kauden aikana tapahtuneesta vahingosta 10 miljoonaa euroa. Nämä ovat myös ympäristövakuutusten kattosummia.

Ympäristöoikeuden professori: ”Ympäristövahinkojen korvausjärjestelmä vaatii tarkistamista”

Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professorin Kai Kokon mielestä Talvivaaran tapaus on jo tällä hetkellä synnyttänyt merkittäviä kysymyksiä yksityisten maanomistajien asemasta isoissa ympäristövahingoissa.

– Kyllä tällainen kokonaistarkastelu olisi tarpeen. Tapauksessa vahingonkorvausvaatimukset ovat suuremmat kuin ympäristövahinkovakuutuksen enimmäiskorvaussumma. Lisäksi epävarmuutta on siitä, täyttyykö myös muiden tahojen kuin Talvivaara Sotkamo Oy:n osalta lain mukainen ympäristövahingon korvausvelvollisuus, Kokko muotoilee.

Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko.
Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko. Pasi Peiponen / Yle

Talvivaaran ympäristövahinkojen korvaustilanne on Kokon mielestä ainutlaatuinen suomalaisen ympäristöoikeuden näkökulmasta.

Talvivaaran kohdalla joudutaan toteuttamaan samaan aikaan monia yrityksen ympäristövastuun elementtejä.

– Käynnissä on rikosoikeudellinen prosessi valituksineen, ely-keskus on määrännyt jo ennallistamisen eli julkisoikeudellisesta korjausvastuusta on jo päätetty. Sitten on vielä ympäristövahingonkorvaus, joka on asian yksityisoikeudellista puolta, ympäristöoikeuden professori muistuttaa.

Talvivaaran opetus?

Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivoksen purkuveden pumppaamo.
Terrafame Oy:n Talvivaaran kaivoksen purkuveden pumppaamo.Pasi Peiponen / Yle

Yksityisten maanomistajien korvaushakemusten runsasta peruuttamista Kai Kokko pitää toisaalta ymmärrettävänä mutta samalla harmillisena.

– Jos ympäristövahinkojen korvausjärjestelmä on sen tyyppinen, että ihmiset joutuvat peruuttamaan korvausvaateensa liian korkeiden oikeudenkäyntikulujen takia, silloin järjestelmää täytyy tarkistaa, Kokko sanoo.

Ympäristöoikeuden professori pohtii, pitäisikö lainsäädäntöä kehittää jollakin tavoin, jotta oikeudenkäyntikulut vahingonkärsijöille jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Kai Kokon mielestä Talvivaarasta voi oppia jo sen, miten yritysten ympäristövastuun yksityisoikeudellinen, julkisoikeudellinen ja rikosoikeudellinen kokonaisuus rakennetaan nykyistä paremmin lainsäädännössä.

Haukka Sotkamon Nuasjärvellä. Talvivaaran purkuputki laskee Nuasjärveen.
Haukka Sotkamon Nuasjärvellä. Talvivaaran purkuputki laskee Nuasjärveen. Pasi Peiponen / Yle

– Investointi- ja toimintaympäristön on oltava ympäristövastuun näkökulmasta yrityksille selkeä. Silti vahingonkärsijä ei saisi joutua tilanteeseen, jossa hän ei saa prosessiin liittyvien vaikeuksien vuoksi ympäristövahingosta mitään korvausta, Kai Kokko pohtii syntynyttä tilannetta.