1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Kauan odotettu suuri eturauhassyöpätutkimus valmistui – "kilttiä" syöpää sairastavia päätyi rankkoihin sädehoitoihin

Tutkimuksessa koehenkilöt jaettiin kolmeen ryhmään riippumatta siitä, kuinka vakava heidän syöpänsä oli. Brittitutkimuksen tulokset tulevat kovin myöhään, valittelee suomalainen asiantuntija.

Lääkärit antavat sädehoitoa eturauhassyöpäpotilaalle Ranskassa. Kuva: AOP

Arvostetussa New England Journal of Medicinessä (siirryt toiseen palveluun)on julkaistu parikymmentä vuotta vireillä ollut suuri eturauhassyöpätutkimus, jonka suosituksetkin ovat olleet jo pitkään käytössä muun muassa Suomessa.

Seurantatutkimuksessa selvitettiin sitä, pitääkö varhaisessa vaiheessa havaittua miesten eturauhassyöpää hoitaa leikkauksilla tai sädehoidolla vai riittäisikö pelkkä aktiivinen seuranta, jos tarvetta enempään ei ilmene.

Aktiivinen seuranta tarkottaa säännöllisiä tutkimuksia ja lääkärintarkastuksia.

Leikkaus- ja sädehoitojen haitat ovat lähes aina paljon suurempia. Tyypillisiä ovat pitkäkestoinen seksuaalinen kyvyttömyys ja virtsan pidätyskyvyttömyys. Sädehoitoa saaneille ilmaantui myös suolisto-ongelmia, jotka kestivät jopa puoli vuotta. Sädehoito vaikutti myös seksihaluihin, mutta ongelma helpottui ajan myötä. 

Tutkimuksessa seurattiin kymmenen vuoden ajan eturauhassyöpään sairastuneita. Kuolleisuudessa ei havaittu eroa ryhmien välillä. Sairauden leviäminen oli kuitenkin yleisempää aktiivisen seurannan valinneilla. Noin puolet joutuikin myöhemmin leikkaukseen tai sädehoitoon. 

Tutkijoiden mielestä tutkimus tuo eturauhassyöpään sairastuneille lisäeväitä sen punnitsemiseen, kannattaako heidän valita kevyempi aktiivinen tarkkailu vai rankkojen leikkausten ja sädehoidon tie.

Kuolleisuus eturauhassyöpään on kuitenkin hyvin vähäistä. Vain noin prosentti sairastuneista menehtyi tautiin kymmenessä vuodessa sen toteamisesta. 

Suomalaisasiantuntija: Ei uutta tietoa, vanhanaikaisia menetelmiä

Osastonylilääkäri Antti Rannikko Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä HUS:sta sanoo, että brittitutkimuksen tulokset tulevat kovin myöhään. Esimerkiksi Suomessa on jo kymmenisen vuotta tiedetty, että eturauhassyöpiä on sekä hyvin rauhallisia, ärhäkästi käyttäytyviä että tappavia.

– Tiedossa on ollut, ettei kaikkia syöpiä pidä hoitaa. Ei ole järkeä antaa hoitoa, josta ei ole odotettavissa hyötyä.  

Seuranta on ollut meillä käypää hoitoa "kilttien" syöpien kohdalla jo vuodesta 2006 lähtien, Rannikko kertoo.

Brittitutkimusta on odotettu Rannikon mukaan pitkään maailman urologisessa yhteisössä, ja kun se vihdoin tuli, ei juuri kukaan asiantuntija yllättynyt.

– Tällainen valtava kliininen tutkimus on aikansa lapsi, Rannikko sanoo. Hänen mukaansa tieto on lisääntynyt paljon sen jälkeen, kun tutkimus suunniteltiin noin 20 vuotta sitten. Tuolloin ei tiedetty yhtä hyvin kuin nykyisin, että syöpiä on kovin erilaisia.

Tietämättömyydestä seurasi iso ongelma: koehenkilöt jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään riippumatta siitä, kuinka vakava heidän syöpänsä oli. Niinpä "kilttiä" syöpää sairastavia potilaita päätyi rankkoihin leikkaus- ja sädehoitoihin.

– Kolme potilasta neljästä, jotka ovat menneet seurantaan, leikkaukseen tai sädehoitoon, olivat sellaisia, joille nykykäytännön mukaan ei suositeltaisi leikkaus- tai sädehoitoa, koska syöpää pidetään niin "kilttinä".

Rannikon mukaan käytännössä siis hoidettiin potilaita, jotka eivät olisi kaivanneet mitään hoitoa, koska tauti ei etene.

Eturauhassyöpä on Suomessakin miesten yleisin syöpä, ja siihen sairastuu vuosittain noin 5 000 miestä. Luvussa ovat mukana kaikki tapaukset lievistä hyvin äkäisiin ja tappaviin asti.