Maahan sataa sata tonnia taivaankappaleita päivässä – meteoriittikirjailija nukkuu silti yönsä rauhassa kraatterin äärellä

Kirjailija Matts Andersénin uuden kirjan alussa todetaan raflaavasti: "Uhka avaruudesta voi toteutua milloin tahansa".

tiede
Kirjailija Matts Andersén keskellä Söderfjärdenin meteoriittikraatterin pienoismallia.
Kirjailija Matts Andersén keskellä Söderfjärdenin meteoriittikraatterin pienoismallia.Tuomo Rintamaa / Yle

Tietokirjailija Matts Andersén pohtii uudessa kirjassaan _Kun taivas putoaa _Miljoonien vuosien törmäykset – milloin seuraava? kysymystä siitä, mitä tapahtuisi jos taivaalta syöksyy niskaamme taivaankappale, joka saisi aikaan luonnonkatastrofin. Samanlaisen, joka on synnyttänyt Lappajärven tai Söderfjärdenin kaltaisen meteoriittikraatterin.

Tähdenlennoksi, eli meteoriksi, sanotaan valoilmiötä, joka syntyy kun pieni kivi, meteoroidi, palaa ilmakehässä. Asteroidiksi puolestaan sanotaan meteoroidia suurempaa taivaankappaletta, joka kiertää aurinkoa. Maa-planeettaan on törmännyt useita asteroideja.

– Hiekkaa ja soranjyviä tulee maahan koko ajan. Tällaista ainesta sataa maapallolle joka vuorokausi noin sata tonnia, Andersén sanoo.

Andersén on seurannut reilut parikymmentä vuotta meteoriittikraattereihin liittyvää geologista tutkimusta. Suurta tuhoa aiheuttavan suuremman kappaleen iskeytymistä maahan hän ei kuitenkaan usko tapahtuvan lähivuosina.

– Entistä paremmin pystytään seuraamaan sitä, mitä tapahtuu maapallon läheisyydessä ja koko ajan löydetään uusia asteroideja. Kolme vuotta sitten tosin Tšeljabinskissa Venäjällä tuli noin 20 metriä läpimitaltaan oleva meteori maahan täysin yllättäen.

Tunguska ja Tšeljabinsk

Kirjassaan Matts Andersén valaisee myös sitä, mitä tiedetään kuuluisasta Tunguskan räjähdyksestä Venäjällä vuonna 1908. Andersénin mukaan joka kerta, kun maata uhkaa asteroidi, mediassa selostetaan Tunguskan tapahtumia.

Tšeljabinskin räjähdys sai aikaan laaja tuhoa Uralin alueella helmikuussa 2013. Kamerapuhelinten aikakautena odottamaton vieras avaruudesta tallentui lukuisiin videoihin.

– Tšeljabinskin tapahtuma on parhaiten dokumentoitu törmäys koskaan, kiitos suuren määrän videonauhoituksia, satelliittikuvia ja infrapunanauhoituksia. Englanninkielisellä Chelyabinsk-hakusanalla videoita tapahtumasta löytyy verkosta useita, Andersén valottaa.

Miltä maailma voisi näyttää vuonna 2121?

Kirjassaan Andersén pohtii kolmen erilaisen skenarion avulla sitä, miltä maailma voisi näyttää vuonna 2121. Söderfjärdenin meteoriittikraatterin vieressä asuva kirjailija näkee nykyhetken tutuissa maisemissa tulevaisuuden kehityssuuntia.

Reilun sadan vuoden kuluttua maapallo voi Andersénin mukaan olla joko säteilevä, kuumeinen tai ihmisarvoinen.

– Säteilevästä maasta tulee rottien paratiisi ydinsodan seurauksena. Kuumeinen maa puolestaan kuvaa Pohjolaa, jonka keskilämpötila on kymmenen astetta korkeampi kuin nykyisin.

Matts Andersénille ihminen on lopulta tulevaisuuden uhka ja mahdollisuus.

– En pelkää avaruudesta tulevia taivaankappaleita, nukun yöni siltä osin rauhassa. Pahimmat pelkoni liittyvät viisaaseen ihmiseen, Homo sapiensiin, Andersén pohtii.