Viisi perinteistä lastentautia, jotka iskevät kovaa aikuiseen – "Seurauksena voi olla jopa kuolema perusterveellä ihmisellä"

Infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen pani taudit vakavuusjärjestykseen mahdollisten oireiden mukaisesti.

Kotimaa
Lapsi vesirokko.
Vesirokko neljän kuukauden ikäisellä lapsella.AOP

Syksyllä tartuntataudit alkavat jyllätä, kun aikuiset palailevat työpaikoilleen ja lapset päiväkoteihin. Esimerkiksi tamperelaisen päiväkodin etuoveen oli muutaman aukioloviikon jälkeen ilmestynyt lappu: "Huom! Päiväkodissamme enterorokkoa! Myös vatsatautia ja täitä!"

Moni aikuinen on sairastanut lapsuudessaan kunnioitettavan määrän erilaisia tartuntatauteja. Listalta löytyy muun muassa korvatulehdusta, erilaisia rokkoja ja influenssaa.

Ikävä tosiasia on, että perinteiset lastentaudit, jotka lapsi sairastaa luonnollisena osana lapsuuttaan, voivat olla aikuiselle jopa kuolemaan johtavia sairauksia.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen rankkasi Ylen pyynnöstä ne tartuntataudit, jotka voivat olla aikuiselle paljon pahempia kuin lapselle.

1. Vesirokko

Tämä tauti on kokeneen infektiolääkärin mukaan ehdoton ykkönen. Suomessa valtaosa ihmisistä on sairastanut vesirokon lapsuusiässä.

– Vesirokko voi tehdä aikuisella yleistyneen infektion, joka johtaa keuhkokuumeeseen. Se voi viedä aikuisen jopa teho-osastolle ja pahimmillaan pitkäksi aikaa. Tällöin vesirokkorakkuloita on paljon keuhkojen pinnalla, mikä voi johtaa lisäksi vaikeaan bakteeri-infektioon, koska keuhkojen limakalvot ovat rikki, ylilääkäri Järvinen kuvailee.

Ne ovat kuitenkin niin herättäviä, että jäävät lääkärille mieleen.

ylilääkäri Asko Järvinen

Hänen mukaansa seurauksena voi olla jopa kuolema perusterveellä ihmisellä, koska vesirokko on hyvin vaikeahoitoinen infektio. Lapsilla vesirokko johtaa harvoin näin vaikeaan tilanteeseen.

– Ne, jotka sairastavat taudin aikuisena, ovat yksittäistapauksia. Ne ovat kuitenkin niin herättäviä, että jäävät lääkärille mieleen.

Ennaltaehkäisy: Rokotus tai verikoe, jossa selvitetään veren vasta-aineet vesirokkoa vastaan.

2. Tuhkarokko ja sikotauti

Jaetulle kakkossijalle menee kaksi helposti tarttuvaa virustautia.

– Taudit ovat lapsellakin rajuja ja molempiin liittyy komplikaatioita. Jälkitauteina esiintyy muun muassa aivokalvontulehdusta ja keuhkokuumetta. Sikotauti voi aiheuttaa myös lapsettomuutta.

Taudit on lähestulkoon hävitetty Suomesta onnistuneen rokotusohjelman ansiosta. Maassamme on pieniä alueita, joissa rokotuskattavuus on jäänyt matalalle tasolle. Nämä ihmiset altistavat itsensä taudille esimerkiksi ulkomailla, missä tautia on edelleen runsaasti.

Euroopassa on ollut laajoja tuhkarokkoepidemioita, esimerkiksi Isossa-Britanniassa, Bulgariassa ja Ranskassa, joissa rokotuskattavuus on jäänyt pieneksi.

Järvisen mukaan aikuisella nämä taudit saattavat olla vieläkin rajumpia.

MPR-rokotusta.
Aikuinen ottamaassa MPR-rokotetta Isossa-Britanniassa tuhkarokkoepidemian aikana 2013.AOP

– Rajuus tulee jälkitaudeista. On arvioitu, että tuhkarokossa yksi sadasta lapsesta saa vaikean taudin. Tällöin puhutaan aivokalvontulehduksesta, vaikeasta verenmyrkytyksestä ja jopa hermostovaurioista. Aikuisilla nämä ilmiöt ovat vähintään yhtä yleisiä.

Ennaltaehkäisy: MPR-rokote, joka on suoja tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Lähes kaikki vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneet ovat saaneet rokotuksen neuvolassa tai koulussa.

3. Pneumokokki

Kansankielessä pneumokokki kulkee keuhkokuumebakteerina. Se tunnetaan myös vanhan miehen ystävä -nimestään, koska päästää kärsivän iäkkään ihmisen kivuistaan.

Niiden hoitoon liittyy myös merkittävää kuolleisuutta, joka lähentelee kymmentä prosenttia koko väestössä.

ylilääkäri Asko Järvinen

– Pneumokokkibakteeri aiheuttaa noin puolet keuhkokuumeista, poskiontelotulehduksista ja lasten välikorvatulehduksista. Vaikeimmat verenmyrkytystasoiset pneumokokkitaudit paranevat lapsilla hyvin nopeasti antibioottihoidolla ilman jälkiseuraamuksia. Lääkärit puhuvat, että lapsi ikään kuin paranee käsiin eli toipuu nopeasti.

Aikuisilla vaikeat pneumokokkitaudit ovat hyvin hankalia.

Rokotus.
AOP

– Pneumokokin aiheuttamaan verenmyrkytykseen liittyy hoidettunakin myös merkittävää kuolleisuutta, joka lähentelee kymmentä prosenttia koko väestössä. Taudin sairastamisen riskit ovat suurimmat parin ensimmäisen elinvuoden aikana ja sairastavuus nousee jälleen 60 ikävuoden jälkeen.

Perusterveillä, työikäisillä ihmisillä pneumokokki aiheuttaa lähinnä poskiontelontulehduksia ja joskus keuhkokuumetta

Ennaltaehkäisy: Pienet lapset ovat saaneet pneumokokkirokotteen kuuden vuoden ajan. Myös iäkkäille suositellaan pneumokokkirokotusta. Myös käsihygienia on tärkeää.

4. A-hepatiitti

Tämä tauti tarttuu lähinnä ulkomailla tai Suomessa ostetusta ulkomaisesta ruoasta.

– Tämä on ollut meillä perinteisesti matkailuun liittyvä tauti. Se saadaan saastuneen ravinnon tai veden välityksellä. Meillä on ollut välillä Suomessa epidemioita, jotka liittyvät pakastettuhin marjoihin tai ulkomailta tuotuun tuoreravintoon.

A-hepatiitti voi tehdä pahaa jälkeä täysikasvuisen elimistössä.

– Aikuisella A-hepatiitti on rajumpi ja se johtaa selkeään keltaisuuteen, maksan toiminnan vajeeseen ja joissain tapauksissa maksa vaurioituu niin, että se ei enää toimi. Aikuisella A-hepatiitti on vakava ja jopa henkeä uhkaava tauti. Lapsella A-hepatiitti on lieväoireinen. Lapsi ei edes aina huomaa sitä.

Ennaltaehkäisy: Rokote ja käsihygienia.

5. Sytomegalovirusinfektio

Tämä tauti on nimenä useille tuntemattomampi.

Taudissa valkosolujen määrä voi nousta niin, että lääkärit voivat pohtia leukemian eli verisyövän mahdollisuutta potilaassa.

ylilääkäri Asko Järvinen

– Infektio sairastetaan yleensä kymmenen ensimmäisen elinvuoden aikana. Se aiheuttaa hengitystieinfektion tai rauhaskuumeen, jotka menevät nopeasti ohi ja ovat kohtalaisen lieviä.

Kehittyneissä länsimaissa sytomegalovirusinfektion sairastamisikä on siirtynyt myöhemmälle aikuisiälle, jolloin tauti on usein rankka.

– Infektiosta johtuen maksa-arvot voivat olla pitkään koholla, lämpöily ja kuume voivat kestää pitkään, jopa viikkojen ajan. Taudissa valkosolujen määrä voi nousta niin, että lääkärit voivat pohtia leukemian eli verisyövän mahdollisuutta potilaassa. Kyse on kuitenkin viruksen aiheuttamasta infektiosta.

Ennaltaehkäisy: Erittäin vaikeaa. Tauti on herkästi tarttuva. Infektiotartunnan siirtyminen myöhäisemmälle aikuisiälle kertoo yleisen hygienian parantumisesta länsimaissa.

Infektiolääkärin loppuhuomiot

HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen painottaa, että tärkein tekijä tartuntataudin vaikeusasteessa ovat yksilöiden erot – joskus lapsikin voi sairastaa vaikeamman taudin.

Raskaana oleville naisille vaikeat infektiot ovat uhkaavampia kuin muulle väestölle. Edellä mainituista taudeista sytomegalovirus, tuhkarokko ja vesirokko voivat vaurioittaa sikiötä.

Vesirokko voi aiheuttaa vastasyntyneelle vaikean infektion, jos äiti sairastaa vesirokon loppuraskauden aikana.