"Hirvittävä byrokraattinen soppa" – ARA-tulorajat eivät armahda edes yksin asuvia elatusvelvollisia

Hallitus päätti palauttaa tulorajat valtion tukemiin vuokra-asuntoihin pääkaupunkiseudulla, vaikka lausuntokierroksella uudistusta ei tukenut juuri kukaan. ARA-asunnossa 25 vuotta asunut helsinkiläinen pelkää tulorajojen johtavan alueiden eriarvoistumiseen ja toimivien asuinyhteisöjen tuhoon.

Kotimaa
Lapsi keinuu espoolaisen vuokratalon pihalla.
Yle

Tulorajojen palauttaminen valtion tukemiin vuokra-asuntoihin rokottaa esimerkiksi yksin asuvia elatusvelvollisia. Aikaisemmin asukkaan tuloja tarkastellessa on otettu huomioon muun muassa elatusmaksut.

Tällaista harkintaa ei kuitenkaan jatkossa enää käytetä, vaan yli 3000 euroa kuukaudessa tienaava yksin asuva aikuinen karsitaan automaattisesti asuntojonosta.

Tulorajat koskevat ARA-asuntojen uusia asukkaita sekä asunnon vaihtajia ensi vuoden alusta lähtien.

Ympäristöministeriön hallitussihteerin Anu Gentzin mukaan rajat palautettiin, jotta pienituloisilla työssäkäyvillä olisi entistä paremmat mahdollisuudet päästä ARA-asuntoihin.

– Hallituksen huolena on työssäkäynti ja palvelualat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. Työntekijöitä tarvittaisiin, mutta asuminen on kallista. Näissä tuetuissa asunnoissa se on sitten vähän halvempaa. Valtion tuen, joka on kuitenkin niukkaa ja verovaroista kustannettua, pitäisi kohdistua niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

"Järjestelmä ei voi olla liian monimutkainen"

Tulorajojen palauttaminen tietää vuokranantajille lisää hallinnollista työtä. Tämä on Gentzin mukaan osasyy siihen, miksi tuloja tarkastellessa ei enää oteta huomioon erilaisia vähennyksiä, kuten elatusmaksuja.

Vain jos lapset asuvat vanhemman kanssa samassa osoitteessa, heidät huomioidaan tulorajoissa.

– Jonkinlainen tasapaino pitää olla siinä, miten monimutkainen järjestelmä voi olla.

Valtion tuki on niukkaa ja verovaroista kustannettua. Sen pitää kohdistua niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Ympäristöministeriön hallitussihteeri Anu Gentz

– Täytyy myös ajatella, että tulorajat itsessään ovat sen verran isot, että asunnot kohdistuvat niille, kenelle halutaan.

Ympäristöministeriön muistion mukaan pääkaupunkiseudun ARA-asuntojen vuokralaisista 56 prosenttia kuuluu neljään alimpaan tuloluokkaan. Tämä tarkoittaa alle 17 000 euron nettovuosituloja.

Kahteen ylimpään tuloluokkaan lukeutuu noin 9 prosenttia pääkaupunkiseudun ARA-asuntojen vuokralaisista. Toiseksi ylimmässä tuloluokassa tienataan vuodessa yli 32 500 euroa verojen jälkeen (6 % asukkaista), ja ylimmässä tuloluokassa yli 54 700 euroa verojen jälkeen (3 % asukkaista). Käytännössä tämä on se suurituloisten joukko, jota hallitus haluaa pienentää.

"Tulorajoilla tuhotaan toimivia yhteisöjä"

Ari Eschner on asunut ARA-vuokra-asunnossa Helsingin Laajasalossa vuodesta 1991 lähtien. Nykyään hän istuu myös vuokra-asuntoyhtiön A-Kruunun hallituksessa asukkaiden edustajana.

Ari Eschner
Ari Eschner on asunut Helsingin Laajasalossa 25 vuotta. Asuntoa hän on vaihtanut kolme kertaa vuokrayhtiön sisäisen siirron avulla.Margit Lindholm / Studiokuva Elido

Eschner ei löydä tulorajauudistuksesta mitään hyvää.

– Hirvittävä byrokraattinen soppa.

– Tulorajoilla synnytetään alueellista eriarvoistumista ja tuhotaan jo toimivia asuinyhteisöjä, hän lataa.

Miehen mukaan uudistus on herättänyt Laajasalon asuinyhteisössä huolta ja turvattomuuden tunnetta. 153:ssa vuokra-asunnossa asuu ihmisiä "kaikista yhteiskuntaluokista", osa on asunut samassa osoitteessa jo 40 vuotta.

Eschner itse on vaihtanut asuntoa kolme kertaa, aina yhtiön sisäisen siirron kautta. Nyt perheen hallussa on sadan neliön asunto vajaan 1500 euron kuukausivuokralla.

Uusilla tulorajoilla Eschner olisi jäänyt asukasvalinnan ulkopuolelle jo monta kertaa.

– Jos katsot tuota vuokraa, niin sehän on itsestään selvää. Näihin isoihin asuntoihin ei jatkossa varmasti yksikään pysty muuttamaan ilman että he saavat asumistukea.

Kaikkien asuinalueesta köyhien asuinalueeksi?

Eschner ennustaa, että jatkossa Laajasaloon ei valikoidu asukkaaksi juuri lainkaan tavallisia työssäkäyviä pariskuntia: niin tiukaksi tulorajat on viritetty.

Hän epäilee, että edessä on kierre: entistä useampi joutuu hakeutumaan kovan rahan asuntoihin, jonka vuokranmaksuun omat tulot eivät kuitenkaan riitä. Näin valtio joutuu kuitenkin maksajaksi asumistuen muodossa.

Isoihin asuntoihin ei jatkossa varmasti yksikään pysty muuttamaan ilman asumistukea.

Ari Eschner

Tulorajasta saattaa myös muodostua kannustinloukku: kannattaako uutta työtä ottaa vastaan, jos samalla asunnonsaanti vaikeutuu? Myös asunnonvaihto elämäntilanteen muuttuessa, vaikkapa perheenlisäystä saadessa, käy entistä hankalammaksi.

– Monipuolinen asukaskunta olisi kaikkien talojen ja asuinalueiden rikkaus. Nyt halutaan synnyttää väkisin köyhien taloja.

Eschner ei ymmärrä "millä viisaudella" tulorajauudistus on tehty. Sen tyrmäsi muun muassa kohtuuhintaista vuokra-asumista edistävä KOVA ry, johon kuuluvat kaikki suurimmat vuokranantajat.

Myös ympäristöministeriön muistiossa todetaan, että lausuntokierroksella valtaosa kunnista ja vuokra-asuntoyhtiöistä piti tulorajoja tarpeettomana.

Miten eriarvoistumista ehkäistään?

ARA-asuntojen tulorajoista luovuttiin vuonna 2008. Tulot ja varallisuus tarkastettiin tuonkin jälkeen, mutta tärkeintä asukasvalinnassa oli kokonaisharkinta.

Anu Gentz ympäristöministeriöstä painottaa, että tulorajojen vaikutuksia seurataan. "Kovin poukkoilevaa" asuntopolitiikka ei voi kuitenkaan olla.

– Ei se ihan sellaista voi olla, että vuosittain mietitään, otetaanko (tulorajat käyttöön) vai ei. Pidemmällä aikavälillä pitää seurata ja miettiä, ovatko ne tarpeelliset.

Segregaation eli alueiden eriarvoistumisen ehkäisy on ollut yksi asuntopolitiikan kantavista arvoista. Tästä ei Gentzin mukaan ole luovuttu.

– Siihen on varmasti monia keinoja: esimerkiksi se, että rakennetaan ja kaavoitetaan monipuolisesti erilaisia hallintomuotoja käsittäviä taloja ja suunnitellaan asuinalueet hyvin.

Eschnerin mielestä tulorajat ovat yksi esimerkki siitä, ettei hallituksen asuntopolitiikka nykyiselläänkään ole kovin pitkäjänteistä. Se, että tulorajat eivät jatkossa enää jousta edes yksin elävien elatusvelvollisten kohdalla, kuulostaa miehen korvaan "hirveältä".

– Eihän me edes tiedetä, minkälaisia inhimillisiä vaikutuksia sillä on, mutta isoja ne varmasti ovat.