Turvapaikanhakijat eivät lisänneet tartuntatauteja

Viime vuoden aikana Suomeen tulleet liki 30 000 turvapaikanhakijaa eivät ole lisänneet tartuntatautiriskejä Suomessa. Näin vakuuttavat Rovaniemellä viikonloppuna kokoontuvat infektiotautien asiantuntijat.

vihurirokko
Verta koeputkisssa.
Yle

Turvapaikanhakijoilta on löytynyt terveystarkastuksissa pääsääntöisesti samoja tauteja kuin kantaväestöltäkin. Suomessa harvinaisempia tartuntatauteja on ollut esimerkiksi vastasyntyneellä todettu vihurirokko, jota ei Suomessa enää tavata rokotesuojan vuoksi. Lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen sosiaali- ja terveysministeriöstä vakuuttaa, että kantaväestö voi olla ihan turvallisin mielin.

– Turvapaikanhakijoita on terveysseulottu. Pääsääntöisesti sieltä on löytynyt samanlaisia tauteja kuin meillä muillakin on. Esimerkiksi tilastojen mukaan ei näy mitään erityisiä piikkejä, Virolainen-Julkunen sanoo.

Yksittäisiä löytöjä on tehty taudeista, joita ei Suomessa ole vähään aikaan nähty.

– Malariaa vähän enemmän, pilkkukuumetta, pieniä loistartuntoja, tämän tyyppisiä tauteja. Sitten yksi vihurirokkolöytö vastasyntyneeltä lapselta, jonka äidillä oli vihurirokko.

Suomessa vihurirokkoa ei enää tavata kattavan rokotesuojan ansiosta.

Matkailijakin voi tuoda

Helsingin yliopiston professori Anu Kantele on samoilla linoilla Virolainen-Julkusen kanssa.

– Jos ajatellaan mitkä olisivat yleisesti sellaisia mitä ihmiset ehkä pelkäävät, kuten jotkut suolistopöpöt niin suolistopöpöt tarttuvat suhteellisen huonosti. Näitä on tutkittu maailmalla, että esimerkiksi samassa taloudessakin ne tarttuvat huonosti, Kantele sanoo.

Kantele kehottaa pistämään asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

– Jos meille on tullut 30 000 turvapaikanhakijaa, niin suomalaisia matkustaa näille köyhille alueille 350 000 vuodessa. Tauteja voi saada sieltä ja tuoda samalla tavalla niitä tänne kotiin, Kantele sanoo.