Kirjamaailman kultapojan neuvo: "Menestyksen vuoksi ei kannata kirjoittaa"

Sveitsiläinen kirjailija Joël Dicker on onnistunut siinä, mistä moni haaveilee. Hän ampaisi bestseller-kirjailijaksi toisella romaanillaan alle kolmekymppisenä.

kulttuuri
Joël Dickerin kirjoja on myyty yli 3 miljoonaa kappaletta.
Joël Dickerin kirjoja on myyty yli 3 miljoonaa kappaletta.Antti Lähteenmäki / Yle

Genevessä asuva Joël Dicker on innoissaan päästyään Helsinkiin. Hän on halunnut jo pitkään matkustaa Suomeen, sillä luonto on hänelle tärkeää.

Tällä reissulla Dicker ei tosin ehdi edes Nuuksion metsiin, sillä hän ehtii olla Suomessa vain yhden yön. Hänet on tuonut Suomeen #dekkari-festivaali, jolla hän esiintyy lauantaina. Tiukasti aikataulutettu esiintymis- ja haastatteluohjelma ei tunnu haittaavan Dickeriä, sillä hän haluaa käyttää aikansa tehokkaasti hyväkseen.

– Lomamatkat ovat erikseen. Haluan pitää tällaiset markkinointimatkat mahdollisimman lyhyinä, jotta voin palata takaisin kotiin kirjoittamaan.

Viime vuosina Dicker on saanut matkustaa ympäri maailmaa, sillä hänen romaaninsa_ Totuus Harry Quebertin tapauksesta _on käännetty yli 30 kielelle ja sitä on myyty maailmanlaajuisesti yli kolme miljoonaa kappaletta. Huikean menestyksen tekee vielä ihmeellisemmäksi, että kaikki tapahtui alle 30-vuotiaana.

Dicker myöntää menestyksen tuntuneen hämmentävältä.

– Ymmärsin erittäin selvästi, että tämä saattaa loppua koska tahansa. Siksi menestyksestä täytyy nauttia. Olen myös hyvin tietoinen siitä, miten onnekas olen. Toisaalta ajattelen, että suurin menestys taitaa olla takanapäin, en tule enää ikinä saavuttamaan sellaista tunnetta.

Dickerin tie menestyskirjailijaksi on jo itsessään hieno tarina. Lakimieheksi opiskellut Dicker oli kirjoittanut muutamia novelleja ja romaaninkin, mutta ne jäivät vähälle huomiolle. Sattuman kautta vanha, eläkkeelle jäänyt kustantaja innostui Totuus Harry Quebertin tapauksesta -käsikirjoituksesta. Kokenut kustantaja tunsi oikeita tyyppejä ja vuoden 2012 Frankfurtin kirjamessuilla taisteltiin Dickerista. Kaikki halusivat ostaa oikeudet hänen kirjaansa.

Dicker antaa tarinan viedä

Menestys ei ole ainakaan mennyt päähän 31-vuotiaalla Joël Dickerillä. Hän on välitön ja miellyttävä. Hieman kuin hänen kirjansakin.

Dickerissä on jotain äärimmäisen kunnollista, mistä kielii hänen kunnianhimoinen työskentelytapansa ja myös se, että hän ei nuorena päätynyt suin päin kirjailijaksi, vaan opiskeli ensin lakimieheksi.

– En tiennyt mikä minusta tulee isona, joten oikeustiede tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Ennen kaikkea siksi, ettei siinä tarvita matematiikkaa, sillä siinä olin surkea, muistelee Dicker.

Kirjoittamista Dicker on harrastanut koko ikänsä. Pienenä poikana hän teki luontoaiheista sanomalehteä, johon kirjoitteli juttujaan. Pitkään jatkunut harrastus vaihtui ammatiksi muutamia vuosia sitten.

Kun Dicker kertoo kirjoittamisen merkityksestä, into hehkuu hänen muuten niin hillitystä olemuksestaan.

– Kirjoittaminen on minulle hyvin voimakas tunne. Se tempaisee minut mukaansa ja vie toiseen maailmaan. Myös lukiessa tunnen samoin. Tänne lentäessäni, en suinkaan ollut lentokoneessa, vaan lukemani kirjan tarinassa.

Joël Dickerin läpimurtoteos oli Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Sitä myytiin Suomessa noin 25 000 kappaletta, mikä on nykyään käännöskirjalle hyvä saavutus.
Joël Dickerin läpimurtoteos oli Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Sitä myytiin Suomessa noin 25 000 kappaletta, mikä on nykyään käännöskirjalle hyvä saavutus.Antti Lähteenmäki / Yle

Dicker suhtautuu kirjoittamiseen hyvin antaumuksellisesti. Hän väittää, ettei suunnittele juonta tai rakennetta, vaan antaa joka aamu tarinan viedä mennessään. Väite on helppo ostaa, kun muistelee Totuus Harry Quebertin tapauksesta -romaanin käännähtelevää juonikuviota.

Nyt Dicker on markkinoimassa uutta romaaniaan Baltimoren sukuhaaran tragediaa, joka ei ole trilleri. Siinäkin on jännitystä luovia elementtejä, mutta nyt huomio on enemmän ihmissuhteissa. Lajityypin vaihto alleviivaa kunnianhimoista suhtautumista kirjoittamiseen.

– Enhän minä syö lounaaksikaan aina samaa ateriaa! Pidän vaihtelusta enkä halunnut juuttua samaan genreen.

Huomaavaiseen tapaansa Dicker ajattelee myös lukijoitaan.

– Halusin viedä samalla myös lukijani uudelle polulle ja näyttää, että on muitakin kirjallisuuden lajeja kuin trilleri.

Läpilyönti kirjamarkkinoilla on onnenkauppaa

Dicker kirjoittaa jatkuvasti, joten uusi kirja on jo työn alla. Koska suunnitelmaa ei ole, hän ei vielä tiedä millainen siitä tulee ja mistä se oikeastaan kertoo. Samalla tavalla kuin kirjan rakenne, myös inspiraation lähteet ovat Dickerille tuntemattomat.

– Minulta kysytään lähes päivittäin, mistä saan innoituksen kirjoihini. Mutta juuri siihen kysymykseen en osaa mitenkään vastata. Se on vähän sama kuin hengittäminen. Se on tiedostamatonta, sitä ei pysty selittämään.

Dickerin menestys osoittaa, miten pienestä kaikki on kiinni. Onnella ja sattumalla on paljon valtaa kirjallisuusmarkkinoilla. Dickerin neuvo kirjailijaksi haluaville on yksinkertainen:

– Menestyksen toivossa ei kannata kirjoittaa, vaan rakkaudesta kirjoittamiseen ja kirjallisuuteen.