1. yle.fi
  2. Uutiset

Kuvalähde esittelee valokuvin Turun historiaa 1800-luvulta lähtien

Kuvalähde-teoksen valokuvat ovat peräisin Turun museokeskuksen noin kaksi miljoonaa valokuvaa käsittävästä kokoelmasta. Kirjan työstäminen vei lopulta seitsemän vuotta.

valokuvat
Turun kauppahallin myyjiä elokuussa 1978.
Henry Edman (29.8.1978): Kauppahalli, Turku.Turun museokeskus

Turun museokeskuksen valokuvakokoelma on mittava. 1800-luvun lopulta nykypäivään ulottuva kokoelma koostuu noin kahdesta miljoonasta kuvasta. Joukossa on runsaasti lahjoituksia, mutta myös Turun kaupunki tuottaa paljon ainestoa museokeskuksen arkistoihin.

– Siellä on Suomen vanhin valokuva. Lisäksi arkistosta löytyy erilaisia vanhoja menetelmiä, kuten lasinegatiiveja, sanoo intendentti Riitta Kormano.

Perhe merivedessä 1900-luvun alussa.
Johannes Schalin (1900–1905): Negativ. Johannesa faster Tilda Wegelius (1857–1953) med make, egna barn och styvbarn, poderande i strandvattnet.Turun museokeskus

Kokoelman suurin yksittäinen kokonaisuus on vuodelta 2011, jolloin Turku toimi Euroopan kulttuuripääkaupunkina.

Nyt osa Turun museokeskuksen kokoelmissa olevista valokuvista on päätynyt uuden kirjan sivuille. Kuvalähde. Valokuvia Turun museokeskuksen kokoelmasta on yli 250-sivuinen teos. Kirjan työstäminen alkoi jo vuonna 2009.

– Valokuva-arkistostamme ei oltu koskaan tehty laajaa tutkimusta, joka esittäisi sitä, että mitä kaikkea meillä on, Kormano toteaa.

Turun kauppahallin myyjiä elokuussa 1978.
Henry Edman (29.8.1978): Kauppahalli, Turku.Turun museokeskus

Vanhat valokuvat eivät kestä käsittelyä

Riitta Kormano on onnellinen. Kuvalähde-kirja on vihdoin valmis. Vuosia kestänyt työ selittyy osin sillä, että Turun museokeskuksen historiallisia valokuvia on pitänyt käsitellä varoen, kun niitä on digitoitu sähköiseen muotoon.

– Tutkijoilla on pitänyt olla paljon aineistoa käytössään. Noin sadasta valokuvasta valikoituu usein vain yksi. Arkistossa on hyvin arkaluontoista materiaalia, jota on pitänyt digitoida, jotta niitä on ollut mahdollista tutkia. Olemme tehneet paljon digitointityötä, kuvankäsittelyä ja muuta erilaista järjestelytyötä.

Aurajokimaisema Föriltä kuvattuna vuonna 1961.
Keijo Hakanen (16.4.1961): Förin kyydissä, taustalla Aurajokisuun telakka-alue.Turun museokeskus

Intendentti pitää kirjassa julkaistuja valokuvia äärettömän arvokkaana kulttuurihistoriallisena perintönä. Teos kertoo Kormanon mukaan tarinaa siitä, miten Turku ja kaupungin ihmiset ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana.

– Kirjassa on niin paljon meidän inhimilliseen kulttuuriin liittyviä asioita. Siellä on Turun kaupunkikuvaa, miten ihmiset ovat pukeutuneet, miltä puistot ovat näyttäneet. Kuva kertoo hyvin paljon kaikesta siitä, mitä ihminen tekee.

Perhe poseeraa kameralle Korppoolaismäellä Turussa 1934 toukokuussa.
H. Attila (1934): Muotokuva kaupunkimaisemissa toukokuisella Korppoolaismäellä. Turun museokeskus

– Teoksen Turku on aivan upea. Tämä oli aikoinaan kulttuuripääkaupunki, mutta pidän tätä edelleen keskeisenä historiallisena kaupunkina, Kormano sanoo.

Lue seuraavaksi