Suomen venäläiset äänestävät Duuman vaaleissa tatarstanilaisia ehdokkaita

Ulkovenäläiset äänestävät useammin opposition ehdokkaita kuin Venäjällä asuvat. Tutkijan mukaan vaaleissa kysymys äänestyksestä valtapuolueen puolesta tai sitä vastaan.

Ulkomaat
Беляев Сергей
Ministerineuvos Sergey Belyayev Venäjän lähetystöstä.

Tehtaankadulla on kaikki valmiina huomisia duuman vaaleja varten. Äänestyskopit ovat paikoillaan, samoin vaaliuurnat ja ehdokaslistat.

Suomessa asuvat Venäjän kansalaiset pääsevät sunnuntaina äänestämään suurlähetystön lisäksi Venäjän edustustoissa Turussa, Lappeenrannassa ja Ahvenanmaalla.

Äänestysvilkkautta on vielä vaikea ennustaa, edellisissä vaaleissa äänestäneitä on Helsingissä ollut joitakin tuhansia.

– Viime presidentinvaaleissa täällä äänesti 2 600 kansalaista, duuman vaaleissa vähän alle 2 000, kertoo ministerineuvos Sergey Belyayev Venäjän suurlähetystä.

Suomenvenäläiset suhtautuvat vaihtelevasti vaaleihin

Suomessa asuvat venäläiset suhtautuvat vaihtelevasti vaaleihin. Mihail Pärnänen kokee, että hänen olisi vaikea valita, koska hän on asunut Suomessa jo 20 vuotta eikä enää tunne Venäjän asioita kovin hyvin.

– Venäjällä asuvat tietävät paremmin, mitä siellä tapahtuu. He tietävät, kuka pitää lupauksensa, kuka ei. Minun olisi vaikea tehdä päätös pelkkien televisiomainosten perusteella enkä aio mennä äänestämään. Pelkään, että tekisin virheen, sanoo Pärnänen.

Artem Vochev puolestaan pitää äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.

– Ehdottomasti menen äänestämään, koska mielestäni en voi arvostella poliitikoita, jos en äänestä. Valtaosa tuttavistani aikoo äänestää.

Uskotteko äänellä olevan merkitystä?

– Skeptikko minussa sanoo, että ei, mutta romantikko, että kyllä, hymyilee Artem Vochev.

Tutkija kehottaa uurnille

Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa vieraillut venäläinen tutkija Kirill Rogov kehottaa myös maanmiehiään lähtemään uurnille.

– Jos haluatte kannattaa nykyjohtoa, kannattaa tulla ja äänestää. Jos suhtaudutte hallintoon kielteisemmin ja haluatte ilmaista vastalauseenne, kannattaa myös tulla ja äänestää vastaan, sanoo Rogov.

Rogov uskoo vaalien tuloksen olevan ennakkoon selvillä. Niinpä hän kehottaa oppositiomielisiä äänestäjiä olemaan tuskailematta liikaa, mitä oppositiopuoluetta äänestää.

– Kannattaa ymmärtää, ettette ole valitsemassa mitään yksittäistä puoluetta. Kyse on yksinkertaisesi äänestyksestä puolesta tai vastaan. Mikäli äänestätte jotakin oppositiopuoluetta, sanotte, että vastustatte Yhtenäistä Venäjää. Ette te ketään valitse. Näissä vaaleissa ei valita ketään, niillä on suuntaa antava merkitys.

Ulkomailla äänestetään enemmän oppositiota

Suomessa asuvien venäläisten äänestyskäyttäytyminen on perinteisesti poikennut Venäjällä asuvien äänestyskäyttäytymisestä.

Esimerkiksi viime Duuman vaaleissa vuonna 2011 liberaali Jabloko oli täällä ykkönen 24,7 prosentilla. Yhtenäinen Venäjä tuli toiseksi, mutta neljä prosenttia pienemmällä äänimäärällä.

– Ulkomailla asuvat venäläiset äänestävät usein aktiivisemmin liberaaleja ja demokratiaa ajavia ehdokkaita. Esimerkiksi viime presidentinvaaleissa, Mihail Prohorov sai melko suuren määrän ääniä ulkomailla äänestäneiltä, sanoo Aleksanteri-instituutin tutkija Vladimir Gelman.

Suomi äänestää tatarstanilaisia ehdokkaita

Suomessa asuvat venäläiset äänestävät tällä kertaa tatarstanilaisen Almetjevskin vaalipiirin ehdokkaita. Miksi näin?

– Käytäntö on itse asiassa melko laajalle levinnyt. Tänä vuonna erityisesti vaalipiirijako on herättänyt kiivasta keskustelua, koska se on tehty täysin mielivaltaisesti, sanoo Vladimir Gelman.

Kirill Rogov ei usko, että Almetjevsk valikoitui sattumalta.

– Se on yksi niistä tempuista, joita käytetään. Otetaan vaalipiiri, jossa tulee todennäköisesti olemaan vähän väärinkäytöksiä, eli jossa äänestäjäkunta on liberaalimpaa ja yhdistetään vaalipiiriin, jossa väärinkäytöksiä on paljon ja äänestäjäkunta on konservatiivisempaa.

Ennakkoon selvä vaalitulos

Sanotaan, että tulevaisuutta on mahdoton ennustaa. Asiantuntijoiden mukaan näiden vaalien tulos on kuitenkin jo ratkennut.

– Yhtenäinen Venäjä saa puoluelistoilta 60–65 prosenttia, ja yhden ehdokkaan vaalipiirien ansiosta se nousee 70–75 prosenttiin. On hirveän vaikea sanoa, miten hyvin tulos heijastaa äänestäjien kantoja. Tai pikemminkin, miten suuresti se ei heijasta niitä, sanoo Kirill Rogov.

– Itse vaalikampanja on rakennettu siten, etteivät keskiluokka, koulutetut ihmiset yksinkertaisesti kiinnostu niistä lainkaan. Heille ei löydy omia ehdokkaita, heillä ei ole mitään syytä katsoa vaaliväittelyitä, ei mitään, mitä seurata. Se on vääristymä, jota vielä vahvistaa vaalivilppi, sanoo Rogov.

Vaalit haluttiin pitää näkymättöminä

Myös Aleksanteri-instituutin tutkija uskoo Yhtenäisen Venäjän voittoon.

– Vallanpitäjät tekevät kaikkensa, jotta vaalit olisivat mahdollisimman näkymättömät venäläisille. Sen takia vaalit siirrettiin joulukuulta syyskuulle. Jotta saataisiin äänestysprosentti pysymään alhaisena, jottei tuloksissa olisi sellaisia epäselvyyksiä, jotka johtivat viimeksi raivokkaisiin protesteihin. Vallanpitäjät onnistuvat tavoitteessaan, sillä kyselyt kertovat kiinnostuksen vaaleja kohtaan olevan vähäistä ja suuri osa venäläisistä jättää ne kokonaan väliin, sanoo Vladimir Gelman.

Televisiossa on kuitenkin näytetty varsin myrskyisiäkin vaaliväittelyitä.

– Kyllä, koska se on oppositiopuolueille ainoa mahdollisuus saada näkyvyyttä, yrittää kiinnittää äänestäjien huomio, ja joillekin se onnistuukin. Kaiken kaikkiaan vallanpitäjät laskevat säilyttävänsä Duuman kontrollissaan, pääasiassa yksipaikkaisten äänestysalueiden avulla, sanoo Gelman.