Tietovuotaja Snowden jatkaa taisteluaan maanpaossa Venäjällä – "Uhrasi itsensä muiden puolesta"

Amerikkalaisen Edward Snowdenin urkintapaljastukset kohahduttivat kolme vuotta sitten maailmaa. Niiden seuraukset näkyvät vieläkin jokapäiväisessä elämässämme.

Ulkomaat
Edward Snowden palkittiin Norjassa 5. syyskuuta 2015 Bjorson-palkinnolla paljastuksistaan.
Snowden on hakenut turvapaikkaa yli 20 maasta. Yksikään valtio ei ole halunnut maaperälleen Yhdysvaltain etsimää tietovuotajaa.Svein Ove Ekornesvaag / EPA

Kolmekymppinen pariskunta katselee laivan kannelta ulapalle. Kuukausi sitten Instragram-tilillä julkaistusta valokuvasta ei käy ilmi, missä kuva on otettu.

Salailuun on syynsä: kyse on harvinaisesta yhteiskuvasta tietovuotaja Edward Snowdenista ja hänen tyttöystävästään Lindsay Millsistä.

Kuva on mitä todennäköisimmin Venäjältä, missä Snowden, 33, on elänyt jo yli kolme vuotta maanpaossa. Nyt hän myöntää potevansa jonkinasteista koti-ikävää.

Snowden kertoo, että hän on tietoisesti pitänyt välimatkaa venäläiseen yhteiskuntaan. Yhteydet viranomaisiin hoituvat lakimiehen välityksellä. Lindsay Millsin Instagram-kuva (siirryt toiseen palveluun)

– Niin hullulta kuin se saattaa kuulostaakin, suunnittelen edelleen täältä poislähtöä, Snowden avautui brittiläisen Financial Times -lehden haastattelussa syyskuun puolivälissä.

Missä ja miten Snowden Moskovassa aikaansa viettää, siitä hän ei ymmärrettävästi paljon puhu. FT:n haastattelussa hän kertoo, että valveillaoloaika kuluu pääosin netissä, mutta "niin se meni kotona Yhdysvalloissakin".

Pelätyt asiat osoittautuivat todeksi

Maailmalla syntyi poliittinen myrsky, kun Snowden kesäkuussa 2013 paljasti työnantajansa, Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuspalvelun NSA:n harjoittaman laajamittaisen kansalaisten urkinnan.

Arkaluontoiset paljastukset koettelivat varsinkin Yhdysvaltain suhteita moniin maihin. Diplomatian avulla vahingot saatiin minimoitua, mutta asiantuntijoiden mukaan Snowden jätti pysyvän jäljen tavallisten nettiä käyttävien ihmisten elämään.

Samoilla linjoilla on Suomen johtaviin tietoturva-asiantuntijoihin lukeutuva Mikko Hyppönen. Hän arvioi Edward Snowdenin vaikutuksen kansainvälisten tietosuojakäytäntöjen muuttumiseen merkittäväksi.

Hän uhrasi itsensä pelastaakseen meidät muut.

Mikko Hyppönen

Ennen paljastuksia lähinnä vain pankit ja verkkokaupat käyttivät palveluissaan suojattuja yhteyksiä. Nyt samat suojaukset löytyvät useilta tutuilta sivustoilta, kuten vaikkapa Facebookista, Twitteristä ja Wikipediasta.

– Se on Snowdenin ansiota, Hyppönen sanoo.

Tietoturvayhtiö F-Securen tutkimusjohtaja Hyppönen pitää Snowdenia alansa maailmanluokan osaajana, mutta ei minään nerona. Snowdenin paljastukset hätkähdyttivät kuitenkin aikanaan myös tietotekniikan ammattilaisia.

– Asiat, joita osattiin pelätä tai jotka tiedettiin mahdollisiksi, osoitettiin faktoiksi. Urkintaa oli tehty niin pitkään niin jättimäisillä budjeteilla, että siinä oli uutista myös ammattilaisille.

Edward Snowden syyllistyi tietoisesti rikoksiin antaessaan tiedotusvälineille salaisia tietoja kotimaansa tiedusteluviraston harjoittamasta maailmanlaajuisesta urkinnasta. Se tekee hänestä monille ihmisille kansalaisten yksityisyyttä puolustavan sankarin – tai sitten petturin, jota tulee rankaista ankarasti.

Hyppönen ei epäröi valita puoltansa.

– Hän uhrasi itsensä pelastaakseen meidät muut, hän sanoo.

Mikko Hyppönen.
Mikko HyppönenAntti Haanpää / Yle

Shokkihoitoa Saksalle

Euroopassa suurin kohu Snowdenin paljastuksista nousi Saksassa. NSA oli onnistunut salakuuntelemaan liittokansleri Angela Merkelin matkapuhelinta.

– Se oli shokki koko kansakunnalle, Berliinin Humboldtin yliopiston poliittisen sosiologian professori Friedbert W. Rüb sanoo.

Saksan liittokanslerin kokema henkilökohtainen nöyryytys unohdettiin kuitenkin nopeasti. Ystävät salakuuntelivat, mutta puhtoinen ei ollut myöskään Saksan oma tiedustelujärjestö BND.

Snowdenia tukeva mielenosoitus Berliinissä toukokuussa 2015.
Snowdenia tukeva mielenosoitus Berliinissä toukokuussa 2015.Paul Zinken / EPA

Myöhemmin kävi ilmi, että BND oli auttanut NSA:ta seuraamaan johtavia eurooppalaisia poliitikkoja – myös huipputason saksalaisia päättäjiä.

– Tietovuodon jälkeen Yhdysvaltain ja Saksan yhteinen tiedustelutoiminta on pikemminkin kasvanut, professori Rüb arvioi.

Saksalaisille Snowdenin tapaus tuli opettaneeksi ainakin varovaisuutta, Rüb arvioi. Kesällä 2014 Saksan hallitus ilmoitti lopettavansa yhteistyön amerikkalaisen nettipalveluja tarjoavan Verizon-yhtiön kanssa ja turvautui kotimaiseen Deutsche Telekomiin.

"Venäjä hakkeroi Yhdysvaltoja"

Onko Snowdenilla edelleen jotain arvokasta tietoa, jota nykyinen isäntämaa Venäjä voisi hyödyntää?

Tuskin. Esimerkiksi Hyppönen uskoo, että sen jälkeen kun yli puolitoista miljoonaa asiakirjaa sisältänyt muistitikku vaihtoi omistajaa, Snowdenista ei pitäisi olla hyötyä millekään vieraan vallan tiedustelupalvelulle.

Sen kelmin pitäisi paljastaa meille salaisuutensa.

Vladimir Putin

Presidentti Vladimir Putin kommentoi alkuvuonna Edward Snowdenin tilannetta.

– Kyllä sen kelmin pitäisi paljastaa meille salaisuuksia. Me annoimme hänelle sentään turvapaikan. Mutta kun hän ei kerro mitään, presidentti vitsaili Russia Today -uutiskanavan televisiolähetyksessä keväällä.

Vladimir Putin.
Vladimir Putin.Ivan Sekretarev / EPA

Venäjän Snowdenille myöntämä turvapaikka ei ole vaientanut amerikkalaista.

Vieras, josta Moskova varmasti toivoi itselleen poliittista valttikorttia, arvosteleekin kovin sanoin isäntämaataan ihmisoikeuksien polkemisesta.

– Venäjä on mennyt tarpeettomasti hyvin pitkälle yksilön ja yhteisöjen oikeuksien rajoittamisessa, Snowden sanoi.

Snowden myös uskoo, että Venäjä oli kahden Yhdysvaltain hallintoa vastaan tehdyn hakkerointiyrityksen takana.

Paluu kotiin mielessä

Snowden osallistuu nykyisin kysyttynä vieraana videoiden välityksellä eri puolilla maailmaa järjestettäviin esiintymistilaisuuksiin.

Taloudellisesti Snowdenilla ei pitäisi olla mitään hätää. Snowdenin yksittäiset esiintymispalkkiot liikkuvat tämän amerikkalaisen asianhoitajan Ben Wiznerin mukaan noin 10 000 dollarin tuntumassa.

Edward Snowden sanoo olevansa valmis palaamaan kotimaahansa Yhdysvaltoihin, jos hänelle tarjotaan "reilu oikeudenkäynti".

– Minä teen edelleen töitä Yhdysvaltain hyväksi, vaikka he eivät sitä ymmärräkään, Snowden sanoi FT:n haastattelussa.

Snowden on vakooja, joka pitäisi teloittaa.

Donald Trump

Hän on myös vedonnut suoraan presidentti Barack Obamaan armahduksen saamiseksi. Yhdysvaltain presidenteillä on tapana tehdä armahduksia nimenomaan virkakautensa lopulla.

Obama ei kuitenkaan ole joustamassa linjastaan, ja marraskuun presidentinvaalien jälkeen tilanne voi näyttää Edward Snowdenin kannalta vieläkin lohduttomammalta.

Demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton on tuominnut Snowdenin toiminnan painokkaasti, ja republikaanien Donald Trump menee monta astetta pidemmälle.

Trumpilla on esitettävänään Edward Snowdenille vain yksi tarjous: teloitus.