Leikkausten keskittämiselle ristiriitainen vastaanotto sairaaloista – "Pelkkä risti sairaalan katolla ei riitä"

Osa pienistä sairaaloista haluaisi pitää kynsin hampain kiinni leikkauksistaan.

sote-uudistus
Hoitohenkilökuntaa leikkausrobotin äärellä.
Markus Sjöberg / Yle

Kuopion yliopistollinen sairaala on yksi niistä paikoista, jonne yhä useamman leikkauspotilaan matka vie, jos tänään julkisuuteen tulleen raportin ehdotukset toteutuvat.

Yle Uutiset kertoi aiemmin maanantaina sosiaali- ja terveysministeriön teettämästä selvityksestä, jossa ehdotetaan kirurgisten leikkausten keskittämistä. Muutoksesta ennakoidaan suurta, sillä esimerkiksi rintasyöpä- ja tekonivelleikkaukset ovat Ylen tietojen mukaan loppumassa lähes parillakymmenellä paikkakunnalla.

Kuopiossa sairaala on uudistukseen niin valmis kuin olla saattaa – viime vuonna KYSissä avattiin Suomen uudenaikaisimmaksi mainittu leikkausyksikkö osana sadan miljoonan euron Kaarisairaalan uudisrakennusta.

– Kirurgeja tuskin tarvitaan lisää, mutta sellaista hoitohenkilökuntaa tarvitaan, joka osaa työskennellä leikkaussaliympäristössä, KYSin johtajaylilääkäri Jorma Penttinen uumoilee.

Hän sanoo sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityksen olevan samassa linjassa niiden toimenpiteiden kanssa, joita KYSin erityisvastuualueella Itä- ja Keski-Suomessa on tähänkin saakka sovittu sairaaloiden keskinäisestä yhteistyöstä. Tänään julkistetussa selvitysmiesraportissa on tosin Penttisen mielestä "radikaalimpia keskittämistoimenpiteitä kuin mihin ollaan valmiita".

"Pelkkä risti sairaalan katolla ei ole riittävä tekijä"

KYSin johtajaylilääkäri Jorma Penttinen arvelee leikkausten keskittämisen herättävän kunnallispolitiikassa vilkkaampaa keskustelua kuin ammattilaisten piirissä. Ylen eri puolilta maata saamat kommentit kertovat kuitenkin, että uudistus on monelle siinä "häviävälle" sairaalalle kova luu.

Muun muassa Mikkelissä selvitys on saanut kitkerää kritiikkiä johtajaylilääkäriltä. Uudistus vähentäisi leikkauksia Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä – johtajaylilääkäri Kati Myllymäen mukaan lähipalveluiden ja tasa-arvon kustannuksella. Myös Keski-Pohjanmaan alueellisen sote-organisaation Soiten toimitusjohtaja Ilkka Luoma kyseenalaistaa sen, että uudistus olisi potilaalle hyväksi.

– 200 kilometriä on liian pitkä matka (vakavasti loukkaantuneelle) potilaalle. Tässä on kyse ihmisen hengestä ja tasa-arvosta, Luoma kritisoi Yle Kokkolan mukaan.

Hämeenlinnassa puolestaan uskotaan, että ainakin osa leikkauksista voitaisiin säästää Tampereen yliopistosairaalan kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Tällöin leikkauksia käytännössä tehdään Hämeenlinnassa, vaikka ne periaatteessa viedäänkin pois.

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäki sanoo pitävänsä nyt suurena kysymyksenä sitä, mitä palveluita jää niihin sairaaloihin, joita ei lueta laajan päivystyksen sairaaloihin. Vaasan keskussairaalan johtajan Göran Hongan mukaan laajan päivystysringin ulkopuolelle jäävillä sairaaloilla on edessään ongelma: lääkärikuntaa ei kiinnosta olla töissä sairaalassa, jossa tehdään enää pieniä toimenpiteitä.

Kokoomuksen kuopiolainen kansanedustaja, syöpätautien erikoislääkäri Sari Raassina sitä vastoin sanoi maailmalta olevan selvää näyttöä siitä, että leikkausten keskittäminen on oikea linja. Hänen mukaansa leikkausten laatu paranee, kun tiimille karttuu kokemusta ja työhistoriassa on samanlaisia tapauksia riittävän paljon. Samaa sanoo Kuopion yliopistollisen sairaalan johtajaylilääkäri Jorma Penttinen.

– Pelkkä risti sairaalan katolla ei ole riittävä tekijä, vaan vaativa päivystys vaatii osaamista ja henkilökuntaa riittävästi.