Puolukka ei ole vitamiinipommi mutta antaa suojaa lihavuudelta – terveyshyödyt vain osin tiedossa

Puolukka on Suomen runsassatoisin luonnonmarja, mutta arvostuksessa se jää mustikan varjoon. Esimerkiksi Aasiassa mässäillään mustikalla, jota on tutkittu paljon. Juttu on julkaistu syksyllä 2016.

marjat
Puolukoita korissa
Monien harmiksi puolukkakauppa on tyrehtynyt, koska marjaa on metsissä niin runsaasti.Anne Rahjola / Yle

Suomen metsät ovat tänäkin vuonna monin paikoin punaisenaan puolukoista, mutta silti terveellinen ja monikäyttöinen marja jää usein mustikan suosion varjoon. Arktiset Aromit ry:n (siirryt toiseen palveluun) toiminnanjohtaja Simo Moision mukaan puolukka kaipaisi imagonkohennusta.

Syitä puolukkaintoilun vähäisyyteen on monia. Yksi on sen myöhäinen satokausi.

– Kun marjakausi käynnistyy, ensin kypsyy viljelty mansikka ja siitä on kova tiedotus kuluttajille. Puolukka kypsyy ihan satokauden lopussa, joten kuluttajat eivät tietenkään ole samalla tavalla enää kiinnostuneita marjoista.

Myöskään puolukan hapan maku ei miellytä kaikkia.

– Mustikan hyväksyvät suunnilleen kaikki kuluttajat, mutta puolukka on hapahko marja ja kaikki eivät siitä pidä. Ei ole yhtä helppoa tehdä siitä koko kansan marjaa, harmittelee Moisio.

Puolukka voisi maistua Aasiassakin

Puolukkaa Suomen metsissä riittää, sillä se on metsämarjoista runsassatoisin. Keskimääräisenä vuotena kokonaissato on noin 257 miljoonaa kiloa. Myyntiin puolukkaa kerätään noin 10–15 miljoonaa kiloa ja kotitalouksien käyttöön noin 20–25 miljoonaa kiloa.

Moision mukaan kotimaan teollisuus käyttää puolukkaa tällä hetkellä suurin piirtein yhtä paljon kuin mustikkaakin, mutta viennissä on eroja. Maailmalla mustikan maku ja terveysvaikutukset tunnetaan huomattavasti paremmin kuin puolukan.

Puolukoita metsässä
Puolukkaa kasvaa yleisesti koko Suomessa. Punainen marja viihtyy erityisesti kuivahkoilla kankailla ja hakkuuaukeilla.Heli Mansikka / Yle

Puolukkaa viedään lähinnä Saksaan ja Itävaltaan, missä puolukan hapan maku hyväksytään. Moisio uskoo, että puolukka sopisi myös aasialaisiin ruokapöytiin, mutta sinne puolukkaa viedään hyvin vähän.

Se on Moision mielestä harmillista, sillä hän näkee Aasiassa paljon potentiaalia puolukan viennille. Vientituotteena siihen liittyy kuitenkin haasteita.

– Amerikkalaiset ovat tehneet pensasmustikkaa laajalla markkinoinnilla tunnetuksi ja meidän luonnonmustikka menee siinä siivellä parempana marjana. Puolukkaa ei tunneta riittävästi ja kun meidän yritysten resurssit ovat pienet, se hankaloittaa markkinointia, vertailee Moisio.

Mustikan hyväksyvät suunnilleen kaikki kuluttajat, mutta puolukka on hapahko marja ja kaikki eivät siitä pidä.

Simo Moisio

Mustikan vientimäärät ovat viimeisen 15 vuoden aikana olleet jatkuvassa nousussa, ja tällä hetkellä vuotuinen määrä on noin 4,5–5 miljoonaa kiloa. Puolukkaa viedään suurin piirtein saman verran, mutta sen määrä on jämähtänyt paikoilleen.

Puolukasta uudenlaisia tuotteita

Puolukan arvostusta ja tunnettavuutta voitaisiin Moision mielestä parantaa tutkimalla lisää marjan terveysvaikutuksia, sillä tutkimustieto ohjaa kuluttajakäyttäytymistä merkittävästi. Esimerkiksi mustikkaa on tutkittu Yhdysvalloissa paljon ja tiedosta on hyödytty myös Suomessa.

Puolukkaa Yhdysvalloissa ei kuitenkaan kasva, joten sitä on tutkittu vähemmän. Tutkimuksia on tehty lähinnä pohjoismaissa.

– Tutkimuksilla ja niiden tiedottamisella on iso rooli eli puolukkaa ei pidetä yhtä terveellisenä marjana kuin mustikkaa, kertoo Simo Moisio.

Puolukkahillo
Puolukka voisi maistua aasialaisille, mutta marja on heille varsin tuntematon.Juha Mäntykenttä / Yle

Puolukka ei ole varsinainen vitamiinipommi (siirryt toiseen palveluun) ja siksi sen terveysvaikutukset saattavat jäädä tavalliselle kuluttajalle hämärän peittoon. Hyödyistä tiedetään toistaiseksi varsin vähän. Runsaskuituinen ja vähäenerginen puolukka sisältää runsaasti terveellisiä polyfenoleja, joista eniten tutkitaan muun muassa resveratrolin ja kversetiinin terveysvaikutuksia.

Käytännössä hapan punainen marja antaa suojaa erilaisia kansansairauksia vastaan, valottaa Moisio.

– Puolukka on hyvä ja terveellinen marja, mutta eri tavalla kuin mustikka. Puolukan korkea antioksidanttipitoisuus antaa suojaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia, lihavuutta ja syöpäsairauksia vastaan.

Myös kotitalouskäyttöön voi kerätä aika pitkään, kun yöpakkaset eivät ole vielä täysin pehmentäneet puolukkaa.

Simo Moisio

Moision mielestä myös puolukan tuotekehitys kaipaisi lisäpanostusta. Huomioon tulisi ottaa myös eri maiden ruokakulttuurierot.

– Puolukkaa voidaan käsitellä monella tavalla ja kuluttajatuotteissa sen happamuutta saadaan vähennettyä. Siitä on mahdollista tehdä suosikkimarja, uskoo Moisio.

Nykyisilläänkin puolukka tekee kauppansa esimerkiksi jogurtin tai jäätelön seassa sekä erilaisissa leipomotuotteissa. Moisio uskoo, että puolukasta voidaan kehittää lisää nykytrendien mukaisia tuotteita, kuten välipaloja ja smoothieita.

Hän arvelee, että erilaisia tuotteita kehittelemällä puolukka kelpuutettaisiin myös eteläeurooppalaisiin ruokapöytiin, joissa hapan marja ei ole tähän mennessä viehättänyt. Marjaa voitaisiin viedä esimerkiksi Ranskaan, Iso-Britanniaan, Italiaan ja Espanjaan.

Thaipoimijoita karkotettiin luudanvarsilla

Puolukan sato on ollut tänä kesänä erityisen runsas läntisessä Suomessa, mutta muuallakin marjaa on jäämässä runsaasti metsiin. Arktisille Aromeille puolukkasadosta on kiirinyt ristiriitaisia viestejä.

Pohjois-Suomessa moni on valitellut, ettei kerättyä marjaa saa enää kaupaksi teollisuuden tarpeisiin. Toisaalta ilmassa on ollut huolta siitä, että ulkomaalaiset poimijat putsaavat metsät.

Puolukka on hyvä ja terveellinen marja, mutta eri tavalla kuin mustikka.

Simo Moisio

Thaipoimijoiden liikkuminen suomalaisten perinnepaikoilla on kiristänyt hermoja erityisesti Pirkanmaalla.

– Ruoveden suunnassa on ollut marjasota, jossa thaipoimijoita on ajettu omista metsistä luudanvarsien kanssa pois, toteaa Moisio.

Kainuussa thaipoimijat ovat tuttu näky, eikä luudanvarsia ole tiettävästi tarvittu. Moisio haluaa kuitenkin muistuttaa, että maastossa riittää marjaa kaikille. Puolukkakausi kestää tavanomaisesti syyskuun loppuun asti, mikäli yöpakkaset eivät pehmennä marjaa.

Ämpäri täynnä puolukkaa.
Puhdistettua puolukkaa ostetaan vielä, mutta kilohinnat eivät päätä huimaa.Risto Koskinen / Yle

Tavanomaista runsaamman puolukkasadon vuoksi roskaisen puolukan osto lopetettiin syyskuun puolessa välissä. Poimijoiden valmiiksi puhdistamaa puolukkaa ostetaan teollisuuden tarpeisiin vielä jonkin verran.

Tänä vuonna puolukan ostohinta on ollut matala. Esimerkiksi Hirvensalmella maksettiin elokuun lopussa roskaisesta puolukasta tasan euro kilolta ja puhdistetusta puolukasta 1,3 euroa.

Moisio neuvookin, että mikäli haluaa vielä myydä puhdistettua puolukkaa, kannattaa ostaja varmistaa ensin.

– Polkujen varsilla on valtavasti marjaa keräämättä. Myös kotitalouskäyttöön voi kerätä aika pitkään, kun yöpakkaset eivät ole vielä täysin pehmentäneet puolukkaa, vinkkaa Moisio.