Poikkeuksellinen epidemia koko maan mittakaavassa: nautojen loistauti levisi ihmisiin Pietarsaaren seudulla

Loisen aiheuttama ripuli on tuttu vitsaus viikon-kahden ikäisillä vasikoilla, mutta tänä kesänä pienellä alueella Pohjanmaalla on todettu myös ihmisillä runsaasti saman loisen aiheuttamaa vesiripulia. Epidemian syy on tuntematon.

lehmät
Potilas istuu sairaalavuoteella.
Susanna Wacklin / Yle

Heinä-elokuun vaihteessa Pietarsaaren ensiapuun alkoi hakeutua päivittäin useita ripulia potevia asiakkaita. Heillä oli voimakasta vesiripulia, ja joillekin annettiin ensiavussa myös nesteytystä. Tapausten iso määrä sai hälytyskellot soimaan.

– Kun tapauksia alkoi kertyä, otti ensiapu yhteyttä meihin tartuntatautipuoleen sekä elintarvikevalvontaan. Selvisi, että nautakarjassa oli esiintynyt Cryptosporidium-loisen aiheuttamaa ripulia tavanomaista enemmän, ja lisäksi löytyi muutama tapaus, jossa potilaalla oli ollut yhteys vasikoihin vain muutamaa päivää aikaisemmin. Näin päästiin taudin jäljille, kertoo tartuntataudeista vastaava lääkäri Kimmo Kuisma Pietarsaaren seudun terveyskeskuksesta.

Loisen aiheuttama vesiripuli voidaan todentaa omalla testillä. Pietarsaaren seudulla loistautiin sopivia oireita oli ainakin 90 ihmisellä, mutta varmistettuja tapauksia on tullut testeissä vastaan tähän mennessä 25. Kaikille testiä ei tehty, ja osalla kyse on ollut jostain muusta vatsataudista.

Pietarsaaren seudulla puhutaan epidemiasta, mutta sairastuneita on ollut myös muissa pohjalaismaakunnissa. THL:n virallisen tartuntatautirekisterin mukaan neljän pohjalaisen sairaanhoitopiirin alueella on tullut tänä vuonna ilmi noin 30 Cryptosporidium-tartuntaa. Vuosi sitten tapauksia oli kuusi.

Epidemia on poikkeuksellinen myös koko maan mittakaavassa.

– Nimenomaan nautakarjassa tätä ollut aina, mutta ihmistartunnat ovat olleet hyvin harvinaisia, Kuisma toteaa.

Syynä rankkasateet?

Pietarsaaren seudulla uusia sairastapauksia tulee ilmi edelleen, mutta huomattavasti vähemmän kuin vielä elokuun alkupuolella. Kaikki oireisiin sopivat testataan loistaudin varalta.

Mitään selvää syytä siihen, miksi tauti levisi vasikoista poikkeuksellisen ärhäkkäästi myös ihmisiin, ei toistaiseksi ole.

Mitään viitteitä siitä, että juomavesi olisi ollut saastunutta, ei ole.

lääkäri Kimmo Kuisma

– On vain olettamuksia. Toki suora kontakti sairastuneisiin vasikoihin on yksi vaihtoehto, mutta tällaisia tapauksia on ollut vain muutama. Tämä ei ole mikään maanviljelijöiden tauti, vaan sairastuneita on kaikissa ammattiryhmissä.

– Heinä-elokuussa on ollut myös rankkasateita, ja on mahdollista, että maaperä ja pintavesi ovat sekoittuneet, ja silloin pesu- ja kasteluvesi ovat päässeet saastumaan. Mitään viitteitä siitä, että juomavesi olisi ollut saastunutta, ei ole, sanoo tartuntataudeista vastaava lääkäri Kimmo Kuisma.

THL ja Evira tutkivat asiaa parhaillaan yhdessä alueen sairaanhoitopiirien kanssa. Tartunnan voi saada vasikoiden lisäksi myös toisesta ihmisestä, elintarvikkeesta tai vedestä.

– Tarpeetonta kontaktia nautakarjaan tulisi välttää eli naapurin vasikoita ei tarvitse käydä paijaamassa. Tämähän tarttuu kädestä suuhun elikkä hyvä käsihygienia ja katsoo, mitä syö, ovat ne tärkeimmät ohjeet, Kuisma ohjeistaa.