Tutkimus: Ájtte- ja Siida-museoiden perusnäyttelyissä ulkosaamelaisuus ei tule esille

Tutkija Nika Potinkara on väitöskirjassaan todennut, että Jokkmokin Ájtte- ja Inarin Siida-museoiden perusnäyttelyissä saamelaisuus tulee esille hyvin perinteisesti, missä poronhoito ja saamelaiset sympolit saavat suuren sijan.

Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu
Nika Potinkari
Etnologi Nika Potinkara.Jyväskylän Yliopisto

Saamelaisuus museoissa. Mikä voisi olla ajankohtaisempi aihe saamelaisyhteisössä, jos ajatellaan keskustelua, jonka Kiasman Grind-videotaideteos on saanut aikaan.

Aikaisemmin syyskuussa uutisoitiin hiljaisesta mielenosoituksesta, jonka saamelaisnuoret järjestivät Kiasmaan protestoidakseen Jenni Hiltusen teoksen fakesaamenpuvun käyttöä. Yksi nuorten esittämistä kritiikeistä koski nimenomaan sitä, että museoilla on vastuu oikean saamelaiskuvan levittämisestä.

Minkälainen tuo kuva saamelaisuudesta museoissa mahtaa sitten olla? Aihetta on tutkinut etnologi Nika Potinkara väitöskirjassaan Etnisyyden rakentuminen kahden saamelaismuseon perusnäyttelyissä, joka tarkastettiin viime joulukuussa Jyväskylän yliopistossa.

Hän keskittyi tutkimuksessaan kahteen saamelaismuseoon: Ruotsin puolen Jokkmokin Ájtte- museon sekä Inarin Siida-museon perusnäyttelyiden saamelaiskuvaan.

Perusnäyttelyt vahvistavat poronhoidon merkitystä

Potinkara sanoo, että kummankin museon saamelaisuus näyttäytyy melko perinteisenä ja poronhoito saa suuren merkityksen. Näyttelyissä korostuvat sellaiset symbolit, joita myös saamelaisliike on paljon käyttänyt.

– Tutkimani perusnäyttelyt ovat jo aika iäkkäitä, joten kaikki tämän päivän saamelaisyhteisöjä puhuttavat aiheet eivät välttämättä tule niissä esiin. Näyttelyiden suunnittelun aikaan haluttiin vahvistaa yhteistä saamelaisidentiteettiä, joten esiin nostettiin sellaisia asioita, joista on tullut saamelaisuuden yleisiä symboleja, kertoo Potinkara tutkimustuloksistaan.

Hän sanoo, että vaikka perusnäyttelyissä kuvataan myös modernisaatiota, myös sitä lähestytään suureksi osaksi poronhoidon näkökulmasta eivätkä muunlaiset nykypäivän elinkeinot juuri tule näkyviin.

Ulkosaamelaisuus ei tullut esille

Viimeisintä keskustelua valesaamenpuvuista Potinkara ei ole seurannut, mutta hän sanoo ymmärtävänsä, että se herättää saamelaisyhteisössä monenlaisia tunteita. Hänen tutkimissaan museoissa myös saamenpuvut olivat näytillä. Museoissa korostui pohjoinen saamelaisalue ja luonto, mutta sekä Ájtte- että Siida-museo vaikenivat ulkosaamelaisuudesta, vaikka suuri osa saamelaisista tänä päivänä syntyy saamelaisalueen ulkopuolella.

– Museoiden näyttelyteksteissä ei kerrottu, että saamelaisia asuisi myös saamelaisalueen ulkopuolella, vahvistaa Potinkara.

Hän kertoo, että ulkosaamelaisuuden teema on saattanut tulla esiin muussa museotoiminnassa, kuten vaihtuvissa näyttelyissä, mutta hän on tutkinut nimenomaan perusnäyttelyitä.

Nika Potinkara luennoi aiheesta viime perjantaina Helsingissä.