Rikosoikeuden professori: Järjestäytynyt rasismi saatava rikoslaissa esille

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan järjestäytyneen rasismin kirjaaminen rikoslakiin saattaisi estää Asema-aukion surman kaltaiset tapahtumat jatkossa.

Kotimaa
Helsingin Asema-aukio muistotilaisuus
Helsingin Asema-aukiolla järjestettiin muistotilaisuus sunnuntaina Vastarintaliikkeen mielenosoituksessa surmatun nuoren miehen muistolle.Berislav Jurišić / Yle

Jo 20 000 ihmistä on allekirjoittanut verkossa vetoomuksen, jossa vaaditaan järjestäytyneen rasismin kirjaamista rikoslakiin. Huominen ilman pelkoa -kampanjan viesti on, ettei esimerkiksi mielenosoitusoikeutta saa käyttää toisten ihmisryhmien kansalaisvapauksien rajoittamiseen.

Lopullisena tavoitteena on lakialoite, jonka yli puolet kansanedustajista allekirjoittaa. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan muutokselle olisi todellinen tarve.

– Jos rikoslakia lukee tarkkaan, niin sääntelyä järjestäytynyttä rasismia kohtaan kyllä on. Se on kuitenkin jäänyt vähän muun järjestäytyneen rikoksen sääntelyn jalkoihin. Olisi siis tarpeen selvittää, millä tavalla järjestäytynyt rasismi saataisiin rikoslaissa näkyvästi esille ja myös rasistiseen toimintaan osallistuminen rangaistavaksi, sanoo Nuotio.

Nuotion mukaan rasistinen rikollisuus on motiiveiltaan hyvin erilaista kuin esimerkiksi järjestäytynyt huumerikollisuus.

– Taloudellisia motiiveja ei ole, vaan mukana on selkeä ideologinen aspekti.

Reilu viikko sitten nuori mies pahoinpideltiin uusnatsistisen Vastarintaliikkeen mielenilmauksessa Helsingin Asema-aukiolla. Mies kuoli vammoihinsa viikonloppuna. Poliisille itse ilmoittautunut pahoinpitelijä oli osallistunut mielenosoitukseen. Häntä epäillään törkeästä kuolemantuottamuksesta. Poliisi on tapauksesta vielä niukkasanainen.

Nuotion mukaan vastaavan kaltaiset tapaukset voisivat ainakin vähentyä tarkemman lain myötä.

– Kyllä sillä minusta voisi olla vaikutusta. Toki täytyy muistaa, että Asema-aukion tapauksen selvittely on vielä kesken, Nuotio toteaa.

Suomessa on jo käytössä rasistisia motiiveja koskeva sääntely. Rasistisia motiiveja voidaan käyttää koventamisperusteena missä tahansa rikoksessa.

– Tässä sääntelyssä on kuitenkin aukkoja. Rasistinen motiivi edellyttää, että uhri on tietyssä asemassa, esimerkiksi maahanmuuttaja. Teon motiivi kun voi olla rasistinen muissakin tapauksissa, Nuotio sanoo.

Poliisi: "Jokaisen pitäisi miettiä omaa käytöstään"

Helsingin poliisin komisario Johanna Guessos suhtautuu ajatukseen uudesta sääntelystä hieman kriittisemmin. Hänen mukaansa järjestäytynyt toiminta tuskin loppuisi rikoslakia päivittämällä.

– Toki se toisaalta toisi poliisille lisää keinoja puuttua sen tyyppiseen rikollisuuteen. Ja myöskin se, että sitten rasistiset tunnukset eivät saisi enää samanlaista näkyvyyttä, Guessos sanoo.

Guessos pitää kuitenkin sääntelyä suurempana ongelmana kansalaisten välistä vastakkainasettelua.

– Tuntuu siltä että se itse asia menettää merkityksensä, ja tarkoituksena on vain saada lisää pontta siihen vastakkainasetteluun. Osapuolet, jos ääripäitä haetaan, ovat äärioikeisto ja toisaalta äärivasemmisto.

– Jokaisen pitäisi miettiä omaa kielenkäyttöään ja käytöstään, tuntuu että se on koventunut koko ajan. Jokaisen pitäisi ymmärtää vastuu yhteiskuntarauhasta. Asiallista keskustelua täytyy olla, mutta huutelu puolin tai toisin ei ole sitä, Guessos sanoo.

Nuotio puolestaan muistuttaa, että kysymys on yhteiskunnan yhteisistä arvoista - rasismi on jo määritelty rikokseksi.

– Kysymys siitä, sallitaanko Suomessa rasismia, on jo ratkaistu. En ymmärrä mikä tämä vastakkainasettelu on. Jos tällaiset asiat esimerkiksi kytketään pakolaispolitiikkaan tai muuhun, se on täysin asiatonta, Nuotio toteaa.