Langaton verkko on sähköisen ylioppilaskokeen seuraava ponnistus – Häiriöt jatkuvassa valvonnassa

Lahti oli Suomen ensimmäinen paikka, jossa yo-koe tehtiin langattomassa verkossa. Langattoman verkon etuna on järjestelmän rakentamisen keveys.

Kotimaa
Lahden lyseo sähköinen yo-koe langaton verkko
Lahden Lyseon juhlasali oli historillisen maantiedon yo-kokeen suorituspaikka.Juha-Petri Koponen / Yle

Lahden Lyseossa jännitettiin aamulla poikkeuksellisen paljon alkamassa olevaa maantiedon ylioppilaskoetta. Ei pelkästään siksi, että kyseessä on ensimmäinen kerta kun yo-koe toteutetaan sähköisesti, vaan myös siksi, että ainoana lukiona Suomessa Lahden lyseo käyttää langatonta järjestelmää.

Langaton tiedonsiirto ei ole riskitöntä. Yo-koetta suunniteltaessa huolena on ollut tietoturvallisuus ja wlan-verkon luotettavuus.

Mikäli jotain häriöitä löytyy, niitä aletaan heti jäljittämään ohjelman avulla.

Tero Matkaniemi

Lyseon rehtori Tero Matkaniemi on ollut koko ajan luottavainen, että kaikki sujuu ongelmitta.

– Meillä on tietokoneohjelma, jolla voidaan valvoa radiosignaaleja, joita koetilassa liikkuu. Mikäli jotain häriöitä löytyy, niitä aletaan heti jäljittämään ohjelman avulla.

Ainoana langattomana

Lahden lyseo on maan ainoa lukio, joka haki lupaa sähköisen ylioppilaskokeen suorittamiseen langattomassa verkossa. Kaikki syksyn yo-kokeet tehdään Lahdessa langattoman yhteyden avulla.

Ylioppilastutkintolautakunnassa odotetaan mielenkiinnolla lyseon kokemuksia.

– Meitä kiinnostaa miten tiedonsiirto on toiminut ja erityisesti onko ilmennyt häiritseviä radiosignaaleja, sanoo sähköistämishankkeen projektipäällikkö Matti Lattu Ylioppilastutkintolautakunnasta.

Ylioppilaslautakunnalle tärkeintä on, että bittivirta ei pätki ja häiriötekijöitä ei ilmene.

– Ylioppilaskoetilanne on opiskelijalle niin jännittävä paikka, että siinä ei saa olla mitään ylimääräistä häiriötä, muistuttaa Lattu.

Paikka vaikuttaa verkon toimintaan

Langattoman verkon etuna piuhojen kautta rakennettuun verkkoon on järjestelmän rakentamisen keveys. Ylioppilastutkintolautakunta on arvioinut, että sataa oppilasta kohden voidaan joutua vetämään jopa kilometri kaapelia.

– Toinen ongelma löytyy uusista kannettavista, joissa ei enää välttämättä ole tietoliikenteeseen vaadittavaa ethetnet-porttia. Tätä varten on ostettava erillinen USB-muunnin, joka maksaa muutaman kympin, Matti Lattu sanoo.

Toinen ongelma löytyy uusista kannettavista, joissa ei enää välttämättä ole tietoliikenteeseen vaadittavaa ethetnet-porttia.

Matti Lattu

Luotettavan langattoman järjestelmän luominen voi paikoin hankalaa. Erityisesti isojen kaupunkien keskustoissa radioliikennettä eli mahdollisia häiriötekijöitä on paljon. Vaikka Lahden lyseo on keskellä kaupunkia, koetila on todettu sopivaksi.

– Lyseon juhlasali on turvallinen koska se on riittävän korkealla, seinät ovat paksut ja tila on helposti valvottavissa. Muissa paikoissa tilanne voi olla toinen, toteaa rehtori Tero Matkaniemi.

Langattomuus on tulevaisuutta

Matkaniemen mukaan lahtelaiskoulu halusi olla eturintamassa keräämässä kokemuksia langattomasti suoritettavasta kokeesta. Ensimmäisellä kerralla toteukseen ei lähdetty kuitenkaan ilman varasuunnitelmaa.

– Meillä on vedetty back-uppina myös kaapelit, mikäli langattomassa verkossa olisi ongelmia.

Tero Matkaniemi sanoo, että maanantaina ei ollut ongelmia sähköisissä ylioppilaskirjoituksissa ja palvelimet toimivat hyvin. Muutos sähköisiin ylioppilaskokeisiin tarkoittaa entistä pidempiä työpäiviä opettajille, töihin tullaan amulla seitsemältä ja lähdetään illalla seitsemältä.

Tekniikka kehittyy koko ajan ja vaikea kuvitella, että kymmenen vuoden päästä monessakaan koetilassa enää vedettäisiin piuhoja.

Matti Lattu

Sähköinen yo-koe on tullut jäädäkseen ja jatkossa järjestelmä tultaneen toteuttamaan yhä useammin myös langattomasti.

– Uskon, että lyseon perässä on tulossa pikkuhiljaa muitakin lukioita. Tekniikka kehittyy koko ajan ja vaikea kuvitella, että kymmenen vuoden päästä monessakaan koetilassa enää vedettäisiin piuhoja, arvioi projektipäällikkö Matti Lattu.